Sijoitushorisontit rahastosijoittamisessa

Sijoitushorisontti on ajanjakso, jonka aikana sijoittaja pitää pääomansa sijoituksessa ennen varojen realisointia tai nostamista pois. Sillä tarkoitetaan jaksoa, jonka aikana sijoituksen odotetaan tuottavan voittoa. Sijoitushorisontti on yksi keskeisimpiä tekijöitä, joka ohjaa sijoituspäätösten tekemistä.

Sijoittajan taloudellinen tilanne, tavoitteet ja riskinsietokyky vaikuttavat sijoitushorisontin määrittymiseen. Rahastosijoittajan on hyvä pohtia, kuinka kauan on valmis pitämään varojansa sidottuna sijoituskohteeseen, millaisia tuottoja sijoitukseltaan odottaa ja kuinka paljon riskiä on valmis ottamaan tuottoja saadakseen.

Nordean sijoitusneuvonnassa sijoitushorisontit jaotellaan kolmeen luokkaan: lyhyt, keskipitkä, ja pitkä sijoitushorisontti. Jos varat tarvitsee käyttöönsä jo muutaman vuoden kuluttua, on sijoittajan horisontti lyhyt. Keskipitkällä sijoitushorisontilla tarkoitetaan kolmesta seitsemään vuoteen pitkää sijoitusaikaa. Pitkä sijoitushorisontti on puolestaan yli seitsemän vuoden pituinen.  

Sijoitushorisontin pituus ja odotetut tuotot

Sijoitushorisontin pituus riippuu sijoittajan taloudellisesta tilanteesta ja tavoitteista. Nuoret suosivat tyypillisesti pidempiä sijoitushorisontteja, sillä heillä on enemmän aikaa palautua markkinan laskusuhdanteista tai markkinalaskuista. Eläkeikää lähestyvien sijoittajien voi olla hyvä suojella pääomaansa ja suosia lyhyempiä horisontteja.

Jos sijoittajan taloudellinen tilanne sallii pidemmän sijoitushorisontin ja hän on valmis ottamaan riskejä, voivat osake- tai yhdistelmärahastot olla sopiva sijoituskohde. Jos taloudellinen tilanne vaatii, että rahat likvidoidaan muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi asunnon ostoa varten, voi sopivampi sijoituskohde olla lyhyen sijoitusajan korkorahasto.

Sijoitushorisontti ja riskienhallinta

Riskienhallinta liittyy olennaisesti sijoitushorisonttiin. Pitkäaikaisilla sijoituksilla on enemmän aikaa hyötyä markkinoiden pitkän aikavälin tuotoista ja tasoittaa markkinavaihteluiden vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä sijoittaja kestää paremmin markkinoiden lyhytaikaisia vaihteluja ja riskiä, kun taas lyhytaikaiset sijoitukset voivat olla alttiimpia markkinariskeille ja hintavaihteluille.

Mitä pidempään sijoittaja on valmis pitämään varansa kiinni sijoituksessa, sitä enemmän riskiä hän tyypillisesti on valmis sijoituksessaan ottamaan. Riskialttiimmat sijoitukset myös tuottavat tavallisesti paremmin. Pitkän sijoitushorisontin sijoittaja voi laittaa rahansa korkeariskisempiin ja suurillekin kurssivaihteluille alttiisiin osakerahastoihin sen sijaan, että sijoittaisi pienemmän riskin korkorahastoihin, jotka yleensä tuottavat vähemmän.

Pienemmän riskin korkosijoitukset sopivat sijoittajille, jotka haluavat suojata varansa liiallisilta markkinariskeiltä ja hyväksyvät osakesijoituksia matalammat tuotot. Osa korkorahastoista sopii myös lyhyen sijoitushorisontin sijoituksiksi.

Nordean rahastojen suositellut sijoitusajat

Suositeltu sijoitushorisontti vaihtelee eri sijoituskohteiden välillä. Rahastot ovat tavallisesti tarkoitettu keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoittamista varten. Nordean valikoimasta löytyy kuitenkin erilaisia rahastoja, joiden suositellut sijoitusajat sopivat eri pituisiin sijoitushorisontteihin.

Lyhyt sijoitushorisontti tarkoittaa alle kolmen vuoden sijoitusaikaa. Osa korkorahastoista sopii lyhyen sijoitushorisontin sijoituskohteiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen ja Nordea Euro Midi Korko, joiden kaikkien suositeltu sijoitusaika on vähintään yksi vuosi.

Keskipitkä sijoitushorisontti viittaa kolmesta seitsemään vuoteen pitkään sijoitusaikaan. Keskipitkän sijoitushorisontin sijoituskohteiksi soveltuvat monet korkorahastot, kuten Nordea Korkotuotto ja Nordea Säästö Korko, ja maltilliset yhdistelmärahastot, kuten Nordea Säästö 15 ja Säästö 30. Näiden kaikkien suositeltu sijoitusaika on vähintään kolme vuotta.

Myös osakerahastot ja osakepainotteiset yhdistelmärahastot soveltuvat keskipitkän sijoitushorisontin sijoittajalle. Vähintään viiden vuoden suositeltu sijoitusaika löytyy esimerkiksi Nordean Passiivisista ja Enhanced -osakerahastoista. Sama viiden vuoden suositeltu sijoitusaika löytyy myös monista Nordean yhdistelmärahastoista, kuten Nordea Säästö 75 ja Nordea Vastuullinen Global Kasvu -rahastoista.

Pitkällä sijoitushorisontilla tarkoitetaan yli seitsemän vuoden sijoitusaikaa. Pitkällä horisontilla voi olla kannattavaa sijoittaa riskialttiimpiin, mutta tavallisesti myös kovempaa tuottoa tekeviin osakerahastoihin. Yllä mainitut osakerahastot, joilla on vähintään viiden vuoden suositeltu sijoitusaika soveltuvat hyvin myös pitkän sijoitushorisontin sijoittajalle.

Voit tutustua rahastokohtaisiin suositeltuihin sijoitusaikoihin rahastojen avaintietoesitteistä, jotka löydät kunkin rahaston sivulta Rahastot Nyt -palvelusta.

Tässä artikkelissa esitetyt rahastoja koskevat näkemykset ovat yleistä tietoa, eikä suositus ostaa tai myydä mitään sijoitusinstrumenttia. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista sekä rahaston kuluista.