EU on julkistanut kattavan pitkän aikavälin toimintasuunnitelman, jonka avulla se pyrkii kohti vihreämpää Eurooppaa ja hiilineutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on saada mukaan lisää yksityisiä sijoittajia ja tukea kestävää kasvua. Pääomia halutaan suunnata kestäviin sijoituksiin, sillä julkiset varat eivät yksin riitä Pariisin ilmastosopimuksen ja muiden eurooppalaisten kestävyystavoitteiden saavuttamiseen.
Uuden sääntelystandardin on myös tarkoitus edistää läpinäkyvyyttä kestävän sijoittamisen maailmassa.
EU:n kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelmassa esitellään kymmenen muutosta kolmella osa-alueella. Niillä pyritään:
1) ohjaamaan pääomavirrat kestäviin sijoituskohteisiin
- Laaditaan EU:n luokitusjärjestelmä kestävälle toiminnalle
- Laaditaan standardit ja merkinnät vihreille rahoitustuotteille
- Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin
- Sisällytetään kestävyys sijoitusneuvontaan
- Kehitetään kestävyyden vertailuarvoja
2) hallitsemaan rahoitusriskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista
- Sisällytetään kestävyys aiempaa tehokkaammin luottoluokituksiin ja selvityksiin
- Selkeytetään finanssimarkkinatoimijoiden tiedonantovelvollisuuksia
- Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin
3) suosimaan läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä taloudellisessa ja rahoitustoiminnassa
- Vaaditaan yrityksiltä enemmän kestävyystietoja
- Edistetään yritysten kestävämpää hallinnointia ja hillitään pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyttä
Lähde: Nordea Asset Management
Henrika Vikman
Toimitusjohtaja, Nordea Funds
Uusi ESG-luokitus: kolme tuotetyyppiä
Euroopan komissio on antanut uuden asetuksen kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (SFDR). Tämä on ensimmäinen askel kohti toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Asetuksessa säädetään tiedonantovaatimuksista sekä velvoitetaan varainhoitajat, kuten Nordea Funds, antamaan tietoja siitä, miten kukin rahasto täyttää sille asetetut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvät kriteerit.
– Tiedonantovaatimukset auttavat selkeyttämään sijoitusten vastuullisuuden luonnetta, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Henrika Vikman sanoo. Tavoitteena on parantaa sijoitustuotteiden vertailtavuutta ja ymmärrettävyyttä sijoittajan näkökulmasta.
Asetuksessa rahastot jaotellaan ryhmiin kestävyysominaisuuksiensa mukaisesti.
Tummanvihreällä merkittyjen 9. artiklan mukaisten rahastojen tavoitteena on suora myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan, eivätkä ne aiheuta merkittävää haittaa muille kestävyystavoitteille.
Vaaleanvihreällä merkityt 8. artiklan mukaiset rahastot edistävät ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä erityispiirteitä tai poissulkevat sijoituskohteita, jotka eivät ole kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisia. Näillä rahastoilla on tietyt vastuullisuuskriteerit ja niillä voi esimerkiksi olla ESG-näkökohtiin keskittyvä strategia edellyttäen, että sijoitusten kohteena olevat yritykset noudattavat hyviä hallintotapoja.
Kaikkiin muihin rahastoihin, jotka eivät vastaa 9. tai 8. artiklan kuvauksia, sovelletaan perustason ESG-kriteerejä. Näitä rahastoja ei pidetä itsessään vastuullisina rahastoina, mutta niissä saatetaan huomioida joitakin ESG-näkökohtia.
On tärkeää korostaa, että 9. tai 8. artiklan mukaisissa rahastoissakaan sijoittajien ei tarvitse tinkiä tuotoista, vaan ainoastaan rahastojen kestävyyttä koskevat vaatimukset ovat tiukemmat.
SFDR Nordean rahastojen näkökulmasta
Nordea Funds pitää uusia vaatimuksia tervetulleina, sillä ne antavat rahastoyhtiölle mahdollisuuden sopeuttaa ja kehittää rahastotarjontaansa jatkossa samassa hengessä.
– Haluamme vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja tiedämme, että he odottavat meidän kiinnittävän erityistä huomiota vastuullisuuteen. Rahoitusalalla on tärkeä rooli pääomavirtojen ohjaamisessa kestävään toimintaan. On hieno asia, että uusi asetus kannustaa meitä panostamaan tähän entistäkin enemmän ja edistämään siirtymää kohti kestävää taloutta, Henrika Vikman päättää.
Tiedonantoasetus tulee voimaan EU:ssa 10. maaliskuuta 2021. Asetuksen käyttöönotosta kerrotaan tarkemmin esimerkiksi rahastoyhtiöiden verkkosivuilla.
