Aktiivinen ja passiivinen – kaksi erilaista tapaa sijoittaa

Sijoittaminen voi tuntua askeleelta tuntemattomaan. Tiedämme varmasti, että markkinat nousevat ja laskevat, ja että huomista on mahdotonta ennustaa tarkasti.  

Monet kuitenkin uskovat, että hyvällä suunnitelmalla ja kovalla työllä voi erottaa ne yritykset ja sijoitukset, jotka tuottavat keskimääräistä paremmin. He suosivat yleensä aktiivista rahastonhoitoa. Toiset taas uskovat, että kristallipalloon kurkistaminen ei kannata, vaan että tulisi hyväksyä markkinoiden mukainen tuotto. He taas suosivat passiivista rahastonhoitoa.

Näistä kahdesta erilaisesta salkunhoitotavasta keskustellaan kiihkeästi mediassa ja asiantuntijoiden keskuudessa. Käydään seuraavaksi läpi molempien hyötyjä ja haittoja

Aktiivinen rahastonhoito: pyrkimys keskimääräistä parempaan tuottoon

Aktiivinen rahastonhoito pyrkii tuottamaan markkinoita paremmin. Rahastonhoitaja valitsee sijoitukset oman analyysinsä perusteella – hän tutkii taloutta, yrityksiä ja tapaa yritysjohtajia saadakseen parhaan mahdollisen kuvan sijoituskohteista.

Salkunhoitaja päättää myös, kuinka paljon rahasto sijoittaa eri toimialoille tai alueille, kunhan jakauma pysyy rahastolle asetettujen rajojen sisällä. Tässäkin hoitotiimi tekee valintansa analyysin perusteella. Esimerkki: Jos Japanin markkinat muodostavat 6% maailman markkinoista, mutta hoitaja uskoo Japanin menestyvän hyvin, hän voi sijoittaa sinne yli 6%. Jos odotukset ovat negatiiviset, alle 6%.

Lopputulos: Aktiivisen rahaston tuotto riippuu sekä markkinoiden kehityksestä että rahastonhoitajan onnistumisesta. Tuotto voi olla markkinoita parempi tai huonompi. Laajan analyysin vuoksi aktiivisissa rahastoissa kulut ovat tavallisesti korkeammat kuin passiivisissa.

Passiivinen rahastonhoito: Pitää kustannukset kurissa

Passiivisen rahastonhoidon tavoitteena on pitää kustannukset matalina. Passiivisen rahaston hoitaja sijoittaa yleensä mahdollisimman tarkasti tiettyyn indeksiin kuuluviin yhtiöihin. Tästä syystä passiivisesti hoidettuja rahastoja kutsutaan usein myös indeksirahastoiksi.

Esimerkki: Jos japanilaiset osakkeet muodostavat 6% maailman markkinoista, passiivinen globaali rahasto sijoittaa myös 6% Japaniin – ei enempää eikä vähempää.

Rahaston tuotto seuraa siis markkinoiden kehitystä. Teorian mukaan saat markkinatuoton miinus rahaston palkkio. Koska analyysiä ei tarvita, palkkiot ovat alhaisemmat kuin aktiivisissa rahastoissa. Hallinto- ja transaktiokustannuksia syntyy silti, ja siksi indeksirahastojen tuotto jää aina alle indeksin.

Pitäisikö säästää aktiivisesti vai passiivisesti hoidettuihin rahastoihin?

Nordea Funds tarjoaa sekä aktiivisesti että passiivisesti hoidettuja rahastoja. Suurin osa rahastoistamme on aktiivisesti hoidettuja, koska uskomme niiden arvon kehitykseen. Sinulle sijoittajana tärkeintä on löytää itsellesi paras vaihtoehto. Voit helposti yhdistää sekä aktiivisesti että passiivisesti hoidettuja rahastoja. Molemmissa rahastotyypeissä hyödyt riskien hajauttamisesta ja ammattilaiset hoitavat sijoitustasi.

Sekä aktiivisesti että passiivisesti hoidettujen rahastojen laatu voi vaihdella. Siksi on tärkeää, että käyt läpi saatavilla olevia rahastoja ja yrität löytää sinulle parhaiten sopivat vaihtoehdot. Valinta aktiivisen ja passiivisen rahaston välillä ei saisi kuitenkaan olla ensimmäinen asia, jonka teet rahastoja valitessasi. Tärkeintä on, että selvität säästötavoitteesi ja riskiprofiilisi, jotta sijoituksesi sopivat juuri sinun tarpeisiisi.

Autamme sinua mielellämme sekä digitaalisella että henkilökohtaisella neuvonnalla määrittämään riskitasosi ja valitsemaan sinulle sopivat rahastot.