Vielä vähän aikaa sitten monet eurooppalaiset teollisuusyritykset ryntäsivät Kiinaan. Työvoima oli halpaa, ja odotimme saavamme aikanaan suuremman osuuden Kiinan kotimarkkinoista. Mutta niin ei käynyt.
"On käynyt ilmi, että olemme kilpailleet epäreiluilla ehdoilla Kiinan kanssa. Kiinalaiset ovat pystyneet tekemään tuotannostamme halvempia versioita , joilla he alkoivat tulvia kotimarkkinoillemme. Nykyisen maailmantilanteen vuoksi monien teollisuusyritysten on harkittava uudelleen tuotantoketjuaan. Tarvitaan sekä B- että C-suunnitelma, jotta emme tulevaisuudessa olisi teollisissa arvoketjuissa niin riippuvaisia Kiinasta teollisessa arvoketjussa kuin olemme nyt olleet", sanoo Nordea Empower Europe -rahaston salkunhoitaja René Møller Petersen.
Pois Kiinasta vielä, kun voimme
Meidän on otettava teollinen tuotantomme ja toimintamme Kiinassa haltuumme. Ei samanlaisena manuaalisena työvoimana, jonka sinne siirsimme, vaan automatisoituna tuotantona, joka luo ympärilleen myös runsaasti palvelutyöpaikkoja.
"Aliarvioimme ulkoistamisen negatiiviset vaikutukset. Irtisanottujen työpaikkojen lisäksi ne ulottuivat myös kaikkiin niihin työpaikkoihin, joita tämä työpaikka osaltaan mahdollisti ", selittää René Møller Petersen.
Kiinasta vetäytyminen voi vaikuttaa positiivisesti myös talouteen. Siirtymä voi luoda uusia työpaikkoja ja lisätä verotuloja.
"Siirtymä myös auttaa varmistamaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkumisen ja että yhteiskuntamme perustuu arvoihin, jotka tunnemme. Tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla itsestäänselvää", René Møller Petersen korostaa.

René Møller Petersen
Salkunhoitaja, Nordea Empower Europe
Siru-, data- ja pilvipalveluongelmat
Eurooppa tarvitsee myös oman siruinfrastruktuurin. Aluksi täytyy rakentaa tasaisesti kasvava vähimmäiskapasiteetti. Tämä vähentää riippuvuutta Kiinasta ja Taiwanista, joista lähes kaikki maailman puolijohteet nykyään tulevat. Puolijohteiden merkitys teknologiassa on erittäin suuri.
"Aina kun painat puhelintasi, käytät laitteesi lukuisia pieniä puolijohteita. Ilman niitä puhelimesi, kannettava tietokoneesi ja jopa autosi olisivat käyttökelvottomia", kertoo Petersen.
Monet tietomme ovat nykyään Pohjois-Amerikan palvelimilla, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Tämän vuoksi Euroopan täytyy ottaa suurempi vastuu myös pilvi-, tekoäly- ja digitalisaatiopuolestaan.
"Meidän on pohdittava, hyväksymmekö tietojemme väärinkäyttöä, jos aiomme puolustaa itseämme ja eurooppalaista arvopohjaamme", toteaa René Møller Petersen.
Lisäksi Kiina on vuosien varrella polkenut teräksen hintaa eikä se ole Eurooppaan verrattuna maksanut reilua hintaa teräksen tuotannosta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä.
"Epäreilu kilpailu on johtanut siihen, että Kiinalla on ollut ylimääräistä terästä, jota he ovat puskeneet Euroopan markkinoille ja siksi terästeollisuutemme on kuihtumassa. Turvallisuussyistä Eurooppa ei voi enää elää tämän kanssa, sillä puolustukseen varustautuminen vaatii terästä. Meidän on luotava markkinat, joissa tuotanto tapahtuu tasapuolisin ehdoin. Lisäksi ympäristönäkökulmasta ei ole mitään järkeä kuljettaa terästä ja alumiinia Kiinasta Eurooppaan", René Møller Petersen sanoo.
Suurempi varastokapasiteetti välttämätön
Aluetta ja arvoja puolustaakseen monien yritysten on myös harkittava uudelleen nykyistä "just-in-time"-toimitusketjuaan ja muutettava se "just-in-case"-toimitusketjuksi.
"Yrityksillä täytyy olla suurempi varasto erilaisia kriittisiä komponentteja ja lopputuotteita Euroopassa. Tässä maailmantilanteessa ei ole kestävää olla riippuvainen konttilaivoista, jotka eivät saavu perille, tai satunnaisista kiinalaisten ja amerikkalaisten välisistä erimielisyyksistä. Tästä voi olla etua monimutkaiset logistiikkaketjut hallitseville ja varastokapasiteettia tarjoaville yrityksille", Petersen mainitsee .
Omien tuotantoketjujemme purkaminen kesti 20 vuotta, ja tapahtui pääasiassa halvan työvoiman vuoksi. Nyt halpaa työvoimaa ei enää ole eikä meillä ole varaa joutua uudelleen tilanteeseen, jossa emme saa tavaroita, tai yhteiskunta pysähtyy, koska konttilaiva juuttuu Suezin kanavaan.
"Arvoketjujen palauttaminen ja Euroopan muuttaminen itsenäisemmäksi vie aikaa. Se on kuitenkin ainoa mahdollisuutemme. Jos negatiivinen kierre alkaa murtua, olen kuitenkin melko optimistinen Euroopan suhteen", päättää René Møller Petersen.
Tutustu Nordea Empower Europe -rahastoon
Kiinnostuitko Nordea Empower Europe -rahaston sijoitusmahdollisuuksista?
Lue lisää rahastosta!Lisätietoja riskeistä, joille rahasto altistuu, löydät rahastoesitteestä kohdasta Riskikuvaukset". Muut olennaiset riskit: Johdannaisriski. Sijoituksesi arvo voi nousta tai laskea, ja saatat menettää osan tai kaikki sijoittamasi rahat.
Nordea Asset Management on Nordea Investment Funds S.A.:n, Nordea Investment Management AB:n ja Nordea Funds Ltd:n sekä niiden sivuliikkeiden ja tytäryhtiöiden harjoittaman omaisuudenhoitoliiketoiminnan toiminimi. Mainitut rahastot ovat osa Nordea 1, SICAV -rahastoa, joka on luxemburgilainen avoin sijoitusyhtiö. Esite, avaintietoasiakirja (KID) sekä vuosi- ja puolivuotiskertomukset ovat saatavilla sähköisesti englanniksi ja paikallisella kielellä markkinoilla, joilla mainittu SICAV on hyväksytty jaeltavaksi, maksutta pyynnöstä rahastoyhtiöltä Nordea Investment Funds S.A., 562, rue de Neudorf, P.O. Box 782, L-2017 Luxembourg, paikallisilta edustajilta tai tietoasiamieiltä, jakelijoiltamme sekä osoitteesta nordea.lu. Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä; tappioita voi syntyä. Lisätietoja näihin rahastoihin liittyvistä riskeistä on esitteessä ja asianomaisessa KID- tai KIID-asiakirjassa. Tietoja rahastojen kestävyyteen liittyvistä näkökohdista on osoitteessa https://www.nordea.lu/en/professional/funds/?tab=sfdr. Yhteenveto sijoittajien oikeuksista on saatavilla englanniksi seuraavan linkin kautta: https://www.nordea.lu/documents/summary-of-investors-rights/SOIR_eng_INT.pdf/. Nordea Investment Funds S.A. voi päättää lopettaa rahastojensa markkinointijärjestelyt missä tahansa EU-jakelumaassa direktiivin 2009/65/EY 93 a artiklan mukaisesti. Tätä materiaalia ei saa jäljentää tai levittää ilman ennakkolupaa. © Nordea Asset Management.