Länsimaat ovat yhä riippuvaisempia Kiinasta, joka on muutamien vihreän siirtymän kannalta keskeisten metallien tärkein tuottaja. Riippuvuus saa aikaan huoltovarmuusriskin vihreää siirtymää edistävillä toimialoilla.
Malminetsintä- ja kaivosyhtiö Bluejay Miningin toimitusjohtajan geologi Bo Møller Stensgaardin mukaan länsimaiden omavaraisuutta on mahdollista parantaa, mikä on toisten metallien osalta helpompaa kuin toisten. Bluejay etsii metalleja ja suunnittelee kaivoshankkeita Grönlannissa ja Suomessa, ja sen erikoisalaa ovat vihreää siirtymää tukevat metallit. Yhtiön osake noteerataan Lontoon Alternative Investment Market -markkinapaikalla.
Toimitusjohtaja Bo Møller Stensgaard, Blue Mining
Bluejay rahoittaa hankkeet keräämällä pääomaa pörssissä ja tekemällä yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Yksi Bluejayn yhteistyökumppaneista on KoBold Metals, jonka taustalla vaikuttaa muun muassa Jeff Bezosin ja Bill Gatesin rahoittama ilmasto- ja teknologiarahasto Breakthrough Energy.
Asiantuntija ja pääneuvonantaja Per Kalvig Tanskan ja Grönlannin geologisesta tutkimuskeskuksesta (GEUS) uskoo, että harvinaisten maametallien aiheuttamaa riippuvuutta Kiinasta on mahdollista vähentää. Se on kuitenkin hankalaa ja kestää pitkään.
Metallit voidaan jakaa vihreän siirtymän kannalta kahteen ryhmään, joiden louhintaa ja etenkin jalostusta Kiina nykyään varsin pitkälle hallitsee.
Toiseen ryhmään kuuluvia metalleja tarvitaan paljon, jos tähdätään hiilineutraaliuteen koko maailmassa. Tällaisia metalleja ovat esimerkiksi kupari, koboltti ja nikkeli, joita käytetään kaapeleissa, akuissa ja vihreissä teknologioissa.
Toisen ryhmän muodostavat 15 harvinaista maametallia, joita käytetään erityisominaisuuksiensa vuoksi pieniä määriä elektroniikassa, puolustusteollisuudessa, tuulivoimaloissa ja muussa huipputeknologiassa.
Tarve moninkertaistuu vihreän siirtymän myötä
Bluejay Miningillä on Suomessa ja Grönlannissa käynnissä hankkeita, jotka tähtäävät vihreää siirtymää tukevien metallien louhimiseen.
”Vihreä siirtymä vaatii muutakin kuin harvinaisia maametalleja, joita käytetään magneeteissa. Erityisen paljon tarvitaan nikkeliä, kuparia ja kobolttia, ja siksi tarvitaan useita uusia suuria kaivoksia. Harvinaisten maametallien kohdalla kysynnän kasvu pystytään kuitenkin kattamaan vain parilla pienehköllä hankkeella. Kyse on pienistä määristä”, Bo Møller Stensgaard sanoo.
Hän viittaa Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raporttiin, jonka mukaan metallien ja mineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän vuoksi kuusinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä, jos halutaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2050.
Bluejay Miningilla kolme hanketta Suomessa ja neljä Grönlannissa
Suomi:
Bluejayllä on Suomessa käynnissä kolme hanketta: Hammaslahti, Kelkka ja Outokumpu. Hankkeissa keskitytään nikkeliin, kupariin, kobolttiin, platinaryhmän metalleihin, sinkkiin, hopeaan ja kultaan. Yhdessä näistä hankkeista Bluejay tekee yhteistyötä maailman toiseksi suurimman kaivosyhtiön Rio Tinton kanssa porauksissa. Kaikki hankkeet toteutetaan vanhoilla kaivosalueilla, jotka ovat kehittyneen infrastruktuurin ansiosta helppopääsyisiä.
Grönlanti:
Grönlannin Dundas Ilmenite ‑hanke alkanee parin vuoden kuluttua. Rauta- ja titaanioksideja sisältävää ilmeniittiä käytetään mm. maaleissa ja putkissa estämään ruostumista ja tehostamaan lämmön johtamista. Disko -hankkeessa louhitaan nikkeliä, kuparia, platinaryhmän metalleja ja kobolttia. Bluejay vertaa aluetta Siperian Norilskiin, jossa sijaitsee yksi maailman suurimmista nikkeli- ja kuparikaivoksista. Kangerluarsuk-hankkeessa etsitään sinkkiä, kupari, lyijyä ja hopeaa ja Thunderstone-hankkessa metalleja etsitään alustavasti alueelta, jolla voi olla kultaa, nikkeliä, kuparia, lyijyä ja sinkkiä.
Länsimaisista kaivoksista yhä enemmän kobolttia
Koboltti on Stensgaardin mukaan tärkeä sivutuote sekä Suomessa että Grönlannissa. Etenkin Disko-hankkeen mahdollinen kaivos voi vaikuttaa ratkaisevasti koboltin maailmankauppaan.
”Nykyään yli 60 prosenttia koboltista tulee Kongosta, ja sen louhintaan liittyy lapsityövoimaa, konflikteja ja epäeettisiä työoloja. Koboltti on kuparin ja nikkelin tavoin ratkaiseva metalli vihreän siirtymän kannalta. Me voimme länsimaissa louhia sitä ympäristöä säästävällä ja eettisellä tavalla. Suomessa ja Grönlannissa toteutettavien hankkeiden on lain mukaan täytettävä tiukat ympäristövaatimukset ja toiminnan on oltava yhteiskunnallisesti kestävää. Olemme tästä täysin samaa mieltä.”
Bo Møller Stensgaard kertoo, että koboltin, kuparin ja nikkelin jalostuksessa käytetään vakioprosesseja.
”Siksi länsimaiset yritykset pystyvät aloittamaan jalostuksen nopeasti. Metallien etsintään, louhintaan ja jalostukseen täytyy investoida enemmän, jos haluamme ottaa niissä ohjat omiin käsiimme. Lähtökohtana on se, että länsimaat, jotka löytävät metalleja, kaivavat ne esiin ja osallistuvat niiden jalostukseen vastuullisella tavalla”, Stensgaard sanoo.
Merihiekka sisältää ilmeniittiä Dundasissa. Siitä saadaan rautaa ja titaania.
Kiina hallitsee harvinaisten maametallien tuotantoa
Harvinaisten maametallien tuotannossa on paljon vaikeampaa päästä eroon Kiinan monopoliasemasta. Per Kalvig GEUS-tutkimuskeskuksesta kertoo, että siihen on useita syitä.
”Kiina haluaa hallita harvinaisten maametallien tuotantoa vielä pitkän aikaa. Jos EU ja Eurooppa haluavat vaikuttaa tilanteeseen, se on tehtävä yhteistyössä Kiinan kanssa. Niiden ei ole järkevää ajaa itseään liian ahtaalle ja katkaista raaka-aineiden ja tavaroiden tuontia Kiinasta. Mikään maa ei ole omavarainen raaka-aineiden suhteen. Ei myöskään Kiina”, Kalvig sanoo ja jatkaa, ”Kiina hallitsee erittäin monimutkaista jalostusta, koska Yhdysvallat lopetti tuotantonsa vuonna 2002 ja luovutti patentit Kiinalle. Länsimaiset yritykset haluaisivat mieluiten ostaa jalostetut metallit Kiinasta, sillä se tulee halvemmaksi kuin oma tuotanto. Kiinassa on sekä maametalleja jalostavaa että niitä käyttävää teollisuutta. Kiina hyödyntää mittavia kotimarkkinoitaan, ja tullit ovat saaneet länsimaiset yritykset aloittamaan tuotannon Kiinassa, jossa metalleja on saatavilla. Näin kaikki lisäarvo jää Kiinaan.”
Patenttien lisäksi länsimaisilta yrityksiltä puuttuu osaamista, jota tarvitaan samasta kivilajista löytyvien 15 metallin jalostuksessa. Kalvigin mukaan mineraalien jalostukseen valmiiksi raaka-aineeksi tarvitaan useita erikoistuneita teollisuudenaloja, sillä käyttötarkoitus otetaan huomioon jo jalostusvaiheessa. Vihreän siirtymän kannalta tärkeissä magneeteissa käytettävien harvinaisten maametallien valmistus on erityisen vaativaa ja toimitusketju on pitkä.
Pohjoismaissa paljon harvinaisia maametalleja
Harvinaiset maametallit ‑nimitys on harhaanjohtava, sillä nämä metallit eivät itse asiassa ole harvinaisia. Niitä on esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa ja Grönlannissa. Etenkin Grönlannin esiintymät ovat suuria, mutta osa hankkeista lopetettiin suuren uraanipitoisuuden vuoksi.
Nykyään Yhdysvallat ja Australia louhivat vuosittain noin 45 000 tonnia maailman kaiken kaikkiaan 200 000 tonnista, mutta varsinainen jalostus tapahtuu Kiinassa. Uudet kaivokset Pohjoismaissa eivät takaa harvinaisten maametallien saatavuutta EU:ssa, sillä EU:ssa ei ole näitä raaka-aineita jalostavaa teollisuutta.
Esimerkkinä Kalvig mainitsee kalifornialaisen Mountain Pass ‑kaivoksen. Kaivos avattiin uudelleen useita kertoja, mutta kiinalaisten painaessa hintoja kaivosyhtiö teki konkurssin. Vuonna 2017 kaivos avattiin vielä kerran, kiinalaisen malmin jalostuksesta vastaavan vähemmistöosakkaan kanssa.
”Yhdysvaltain puolustusministeriö ja energiaministeriö ovat jakaneet innokkaasti varoja, jotta maahan saataisiin omia toimitusketjuja. Tämä ei ole onnistunut tuen avullakaan”, Kalvig kertoo.
Perustietoja: Metallit, joilla on erityisominaisuuksia
- Harvinaiset maametallit ovat alkuaineita, joiden järjestysluvut ovat 57–71 jaksollisessa järjestelmässä. Lisäksi niihin kuuluvat skandium (21) ja yttrium (39).
- Näistä metalleista vihreän siirtymän kannalta neljä on erityisen tärkeitä: neodyymi, praseodyymi, dysprosium ja terbium. Niitä käytetään tuulivoimaloiden ja sähkömoottoreiden voimakkaissa magneeteissa.
- Muutamia metalleja käytetään myös supra- ja puolijohteissa, valojohteissa, ydinreaktoreissa, lasereissa, kameroissa, tietokonenäytöissä, taistelulentokoneissa ja sukellusveneissä.
- Näillä metalleilla on erityisominaisuuksia: ne voivat esimerkiksi olla magneettisia, heijastaa valoa tai sitoa elektroneja.
Lähde: Wikipedia ja Per Kalvig, GEUS
Varovasti irti Kiinan otteesta
Per Kalvig toteaa, että riippuvuutta Kiinasta pystytään ehkä vähentämään ajan myötä.
”Magneetteja pystytään ehkä valmistamaan ilman harvinaisia maametalleja, ja vaihtoehtoisia toimituskanavia on mahdollista rakentaa. Rautamalmissa ja lannoitteiden raaka-aineissa, kuten fosfaattimineraaleissa, on pieniä määriä metalleja. Pystymme ehkä käynnistämään pienimuotoista tuotantoa näiden sivutuotteiden avulla. Lisäksi voimme vähitellen luoda pieniä markkinoita uusien teknologioiden avulla.”
Toinen mahdollisuus on kierrättää elektroniikassa ja magneeteissa käytettäviä harvinaisia maametalleja. Uudet kierrätysyritykset hyödyntävät yhä enemmän kierrätettyjä harvinaisia maametalleja.
”Kierrätyksen merkitys kasvaa, mutta se kattaa vain pienen osan tarpeesta”, Per Kalvig sanoo.
Hän tyrmää avomerellä ja kuussa tapahtuvan kaivostoiminnan epärealistisena – ja tarpeettomana, sillä maaperässä on jo nyt paljon käyttämättömiä varantoja. Epärealistista on myös maasta pieniä määriä metalleja imevien kasvien hyödyntäminen.
Lyhyellä aikavälillä Kalvig ei kuitenkaan näe muuta mahdollisuutta kuin tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa. Sitä tehdään muillakin osa-alueilla kansainvälisesti.
”Kun länsimaiset yritykset käyttävät terästä, malmi on peräisin Brasiliasta tai Australiasta, ja se kuljetetaan Kiinaan jalostettavaksi. Sitten se kuljetetaan EU:hun. Kiina toimittaa myös eniten terästä Eurooppaan.”
