Amerikkalainen miljardööri Warren Buffett on yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista. Hän ei ole koskaan salannut mieltymystään tehdä sijoituspäätökset mieluummin kotikunnassaan Omahassa, Nebraskassa, kuin New Yorkin Wall Streetin sydämessä. Kun markkinat hermoilevat, osakekurssit laskevat ja paikalliset sijoittajat reagoivat päivän huonoihin uutisiin, 2 000 kilometrin etäisyys helpottaa pitkän aikavälin näkymässä pysymistä.
– Meillä on täysin sama näkökulma, kun sijoitamme kehittyville markkinoille. Kehittyvät markkinat pitävät sisällään joitakin maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja ovat keskeinen osa globaalia tekoälyn arvoketjua. Mutta potentiaali ei tule ilman riskiä – ja juuri siksi fyysinen etäisyys voi olla etu, selittää Nordea Asset Managementin salkunhoitaja Jakob Zierau.
Ei kaikkia munia samaan kasvukoriin
Kehittyvät markkinat kattavat laajan kirjon eri maita. Ne ulottuvat Taiwanista ja Etelä-Koreasta Kiinan ja Intian kautta aina Latinalaiseen Amerikkaan, Itä-Eurooppaan ja Afrikkaan. Ne tunnetaan voimakkaista reaktioistaan kaikkeen geopolitiikasta ja kauppakonflikteista muuttuviin korkoihin ja paikalliseen poliittiseen levottomuuteen. Siksi Jakob Zierau ja hänen kollegansa Pierre-Henri Cloarec eivät rakenna salkkua sen pohjalle, mihin seuraava kriisi heidän mielestään iskee.
– Tärkeintä on hajauttaa salkku niin, etteivät sijoittajat altistu liikaa yhdelle tietylle riskille, yhdelle sektorille tai yhdelle maalle, kertoo Pierre-Henri Cloarec.
Mutta tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Salkku voi hyvin sisältää paljon erilaisia osakkeita, jotka todellisuudessa ovat kaikki riippuvaisia täsmälleen samasta kehityksestä. Siksi riskien hajauttaminen ei tarkoita pelkästään yhtiöiden lukumäärää vaan myös sellaisten yritysten löytämistä, jotka voivat tehdä tulosta eri tavoin.
Kasvumarkkinat pitävät sisällään joitakin maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja ovat keskeinen osa globaalia tekoälyn arvoketjua.
Tekoäly toisessa päässä, pankit toisessa
Rakennetta voidaan kutsua Barbell -strategiaksi. Painotangon toisessa päässä ovat yritykset, jotka tällä hetkellä tuottavat kovinta kasvua: Taiwanin ja Etelä-Korean tekoäly- ja teknologiayhtiöt, jotka valmistavat siruja ja muuta laitteistoa globaaliin tekoälybuumiin. Mutta jos koko salkku rakennettaisiin pelkästään tämän tarinan varaan, se tulisi samalla hyvin haavoittuvaiseksi, jos tekoälyodotukset yhtäkkiä kääntyisivät.
Siksi tangon toisessa päässä on jotain aivan muuta; pankkeja ja rahoitusyhtiöitä, kuten unkarilainen OTP Bank, latinalaisamerikkalainen Nubank sekä puolalainen verkkokauppa-alusta Allegro. Niitä ei yhdistä kasvun puute, vaan se, että kasvu tulee eri suunnista. Esimerkiksi digitaalinen pankki, Nubank, voi kasvaa, kun yhä useampi ihminen saa pankkitilin, maksukortin tai lainan. Allegro puolestaan hyötyy verkkokaupan jatkuvasta leviämisestä kasvumarkkinoilla. Kummankaan kasvu ei siis riipu siitä, jatkuuko kysyntä tekoälysiruja kohtaan räjähdysmäisenä.
– Tekoäly tuottaa tällä hetkellä kasvua ja se on vastannut suuresta osasta markkinoiden tuottoja. Mutta tarvitsemme myös jotain muuta – jotain, joka vakauttaa salkun ja tekee siitä kestävämmän, jos tekoälybuumi jossain vaiheessa törmää vastatuuleen, sanoo Pierre-Henri Cloarec.
Salkun vakauttava osa ei siis välttämättä tarkoita hidasta kasvua. Pierre-Henri Cloarec nostaa esimerkiksi rahoituspalveluiden laajenevan saavutettavuuden rakenteelliseksi kasvun ajuriksi kehittyvillä markkinoilla. Meksikossa vain noin 40 prosentilla väestöstä on pankkitili. Toisin sanoen suuri osa väestöstä ei vielä pääse käsiksi maksukortteihin, lainoihin ja muihin pankkipalveluihin, jotka ovat itsestäänselvyyksiä kehittyneemmissä talouksissa.
Kun voittajat kallistuvat
Barbell -strategiassa ei ole kysymys valinnasta kasvun ja turvallisuuden välillä. Kyse on erilaisten kasvumuotojen yhdistämisestä – sellaisten, jotka eivät välttämättä liiku samaan suuntaan samanaikaisesti.
Kun osa markkinoista nousee voimakkaasti, potentiaalin ja riskin suhde muuttuu. Juuri niin on käynyt Aasian teknologiasektorin osissa koettujen suurten kurssinnousujen jälkeen. Siksi salkunhoitajat ovat realisoineet voittoja valikoiduista IT-yhtiöistä ja siirtäneet osan pääomasta halvempiin kohteisiin muun muassa Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa.
– Se on tärkeä osa riskienhallintaa. Hyvä yhtiö ei nimittäin ole välttämättä hyvä sijoitus millä hinnalla tahansa. Ja kun salkun jokin osa on tuottanut erittäin suuria tuottoja, juuri siellä riski on saattanut kasvaa eniten, selittää Jakob Zierau.
Samaan aikaan salkku sisältää kiinalaisia energia- ja sähköinfrastruktuuriyhtiöitä. Ne hyötyvät kolmannesta kehityskulusta: Kiinan pitkäjänteisestä sähköverkon, uusiutuvan energian ja energian varastoinnin laajentamisesta.
Näin salkun eri osat rakentuvat eri perustoille: tekoäly, rahoituspalveluiden laajempi saatavuus, verkkokauppa ja energiainfrastruktuuri. Se varmistaa, että jos yksi kasvutarina pettää, muut eivät välttämättä kaadu sen mukana.
Rahasto pähkinänkuoressa
Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat on aktiivisesti hoidettu osakerahasto, joka tarjoaa ammattimaisesti hallinnoidun sijoituksen kehittyvien maiden osakemarkkinoille.
Lue lisää rahastosta