Kehittyvät markkinat ovat palanneet sijoittajien valokeilaan tuotettuaan viime vuonna yhdysvaltalaisia paremmin.
Mutta mitä kehittyvillä markkinoilla oikeastaan tarkoitetaan?
Kehittyvien markkinoiden termi on peräisin 1980‑luvun alusta, jolloin Maailmanpankin ekonomisti Antoine Van Agtmael sai yhteydenoton pääomarahastolta niin sanotusta kehitysmaasta ja näki potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia alueissa, joita siihen asti oli pidetty ja kutsuttu alikehittyneiksi maiksi tai kolmannen maailman maiksi. Hän keksi alueille myönteisemmän nimen ”emerging markets”, ja nykyisin käsite kattaa useita väestörakenteeltaan suotuisia maita, joissa taloudet modernisoituvat ja pääomamarkkinat kasvavat.
– Sijoitamme osakkeisiin useissa keskitulotasoisissa maissa. Tyypillisesti suurin osa sijoituksistamme kohdistuu kiinalaisiin, eteläkorealaisiin, taiwanilaisiin ja intialaisiin osakkeisiin. Venäläisosakkeisiin emme enää sijoita. Hajautamme sijoituksia eri maissa myös alueiden ja toimialojen vähentääksemme yksittäisiin markkinoihin liittyviä riskejä, kertoo Martin Junker Nielsen.
Vahvaa tuloskasvua viime vuonna
Martin Junker Nielsen hoitaa Nordean kehittyvien markkinoiden rahastoa. Kun asiakkaat sijoittavat rahastoon, ohjautuvat sijoitetut varat hänen hoidettavakseen ja hän päättää, mitä osakkeita ostetaan tai myydään. Tällä hetkellä suurimmat sijoitukset ovat muistisirujen, prosessorien, kuparin ja internet‑palveluiden parissa.
– Jos ajattelee iPhonea, saa hyvän kuvan siitä, mihin sijoitamme: sirut valmistetaan Etelä‑Koreassa ja Taiwanissa, ja puhelin kootaan Kiinassa, hän selittää.
Jos ajattelee iPhonea, saa hyvän kuvan siitä, mihin sijoitamme: sirut valmistetaan Etelä‑Koreassa ja Taiwanissa, ja puhelin kootaan Kiinassa.
Kehittyvät markkinat ovat viime vuosina tuottaneet myös pettymyksiä – ei niinkään osakkeiden arvostustasojen, vaan yritysten tuloskehityksen vuoksi. Viime vuonna tilanne kuitenkin kääntyi selvästi parempaan suuntaan, ja kehittyvien markkinoiden osakkeet tuottivat yhdysvaltalaisia paremmin.
– Tämä on pitkälti tuloskehityksen ansiota. Suurimmat sijoituskohteemme ovat tehneet vahvaa tulosta, Nielsen kertoo.
Muistisirujen kysyntä on IT‑ ja tekoälyratkaisujen vuoksi vahvaa kaikkialla maailmassa. Tämä koskee myös kuparia, jota tarvitaan niin tuulivoimaloissa, kaiuttimissa kuin sähköautoissakin. Kun polttomoottoriautossa on noin 20 kiloa kuparia, on sitä sähköautossa noin 80 kiloa. Tämän vuoksi talousjulkaisu Forbeskin on kutsunut kuparia uudeksi öljyksi.
Hyvät edellytykset nousun jatkumiselle
Useimmat kehittyvien markkinoiden taloudet sitovat valuuttansa Yhdysvaltain dollariin, ja Yhdysvaltain rahapolitiikka vaikuttaa niihin. Lisäksi kehittyviin markkinoihin liittyy vähän enemmän suhdannevaihtelua – ostammehan päivittäin maitoa ja ruisleipää, muttemme välttämättä kiinalaista sähköautoa.
– Vaikka kehittyvien markkinoiden osakkeet heiluvat amerikkalaisia enemmän, uskomme niiden hyviin tuottomahdollisuuksiin myös tänä vuonna, Nielsen toteaa.
Hänen mukaansa suurin yksittäinen epävarmuustekijä ovat geopoliittiset riskit. Erityisesti Kiinan suhteet naapurimaihinsa – Taiwan mukaan lukien – voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa kehittyvien markkinoiden osakkeiden tuottoihin.
– Nykyinen geopoliittinen levottomuus vaikuttaa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin hieman vähemmän kuin yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin osakkeisiin. Kun tähän yhdistetään Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan verrattuna houkutteleva arvostustaso sekä alueilta odotettu nopeampi tuloskasvu, on kehittyvillä markkinoilla myös tänä vuonna mahdollisuus hyviin tuottoihin, Martin Junker Nielsen summaa lopuksi.
