Ovatko nousevat korot hyväksi vai huonoksi korkorahastosijoittajalle? Tämä riippuu korkorahastostasi. Merkitystä on myös sillä, tarkastelletko kehitystä lyhyellä vai pitkällä aikavälillä, ja sillä, millainen korkotaso vallitsi, kun rahasto teki sijoituksensa.
Aloitetaan siis perusteista: näin korko vaikuttaa joukkovelkakirjojen ja korkorahastojen arvoon.
Nousevat korot – hyväksi vai pahaksi salkullesi?
Kun markkinakorot nousevat, rahaston jo omistamien joukkovelkakirjojen arvo yleensä laskee. Tämä johtuu siitä, että uusia joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeelle korkeammalla korolla. Vanhat, matalampikorkoiset joukkovelkakirjat muuttuvat vähemmän houkutteleviksi ja niiden arvo laskee.
Kun markkinakorot laskevat, tapahtuu päinvastoin: rahaston omistamien vanhojen joukkovelkakirjojen arvo yleensä nousee. Ne tarjoavat korkeampaa korkoa kuin vastaavat uudet joukkovelkakirjat, joten ne kiinnostavat sijoittajia enemmän.
Se, kuinka paljon rahaston arvo muuttuu korkojen liikkuessa, riippuu muun muassa siitä, kuinka pitkäksi aikaa rahaston sijoitusten korko on sidottu. Tätä mitataan modifioidulla duraatiolla. Luku kertoo karkeasti, kuinka paljon rahaston arvo voi muuttua, jos korko liikkuu yhden prosenttiyksikön.
Esimerkki: Jos rahaston modifioitu duraatio on 5 ja markkinakorko nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, rahaston arvo laskee noin 5 prosenttia. Jos markkinakorko sen sijaan laskee yhdellä prosenttiyksiköllä, rahaston arvo nousee noin 5 prosenttia.
Pidemmällä aikavälillä nousevat korot voivat olla korkorahastosijoittajalle myönteinen asia. Kun rahasto ostaa uusia joukkovelkakirjoja, se saa sijoituksilleen vähitellen parempaa korkoa. Ajan myötä tämä voi korvata sen alkuperäisen arvonlaskun, joka syntyy nopeasta korkojen noususta.
Näin korkorahastot reagoivat korkojen nousuun tai laskuun
Eri korkorahastot reagoivat korkojen muutoksiin eri tavoin. Käymme tässä läpi yleisimmät rahastotypit ja lopuksi Nordean näkemyksen korkomarkkinoista vuonna 2026.
Lyhyet korkorahastot
- Reagoivat yleensä melko vähän korkomuutoksiin lyhyellä aikavälillä.
- Lyhyet sijoutukset sopeutuvat uuteen korkotasoon nopeasti. Lyhyen korkorahaston vaihtuvuus on normaalisti melko suuri, joten erääntyvät korkopaperit sijoitetaan uudelleen jatkuvasti uuteen korkotasoon
- Sisältää usein vaihtuvakorkoisia arvopapereita. Nämä reagoivat enemmän lyhyisiin markkinakorkoihin, kuten lyhyeen euribor-korkoon, kuin pitkiin markkinakorkoihin, kuten pitkiin valtion joukkovelkakirjoihin.
Etu: Vaihtuvakorkoiset sijoitukset sopeutuvat nopeasti uuteen korkotasoon. Kun lyhyet korot ovat korkealla, rahasto voi siksi tarjota parempaa juoksevaa tuottoa. Samalla arvo heilahtelee yleensä vähemmän kuin pitkissä korkorahastoissa.
Esimerkkejä lyhyistä korkorahastoista: Nordea Korko, Nordea Lyhyt Korko Kestävät Tähdet ja Nordea Low Duration European Covered Bond.
Pitkät korkorahastot
- Markkinakorkojen muutoksilla on yleensä suuri vaikutus olemassa olevien sijoitusten arvoon ja sitä kautta rahaston arvoon.
- Sisältää usein enemmän kiinteäkorkoisia sijoituksia, ja niiden kesto voi olla useita vuosia.
Etu: Kun osakemarkkinat laskevat, monet sijoittajat hakevat turvallisempia vaihtoehtoja. Tämä voi nostaa valtion joukkovelkakirjojen arvoa. Siksi pitkät korkorahastot voivat parantaa salkun riskien hajautusta.
Esimerkki pitkästä korkorahastosta: Nordea Euro Obligaatio.
Yrityslainarahastot
- Reagoivat sekä markkinakorkojen muutoksiin että siihen, miten markkinat arvioivat yritysten luottokelpoisuutta.
- Vaikutuksen suuruus riippuu muun muassa rahaston duraatiosta ja siitä, minkä yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja rahasto omistaa.
Etu: Yrityslainat tarjoavat yleensä korkeampaa korkoa kuin valtion tai asuntoluottojen joukkovelkakirjat, koska riski on suurempi. Siksi yrityslainaostorahastot voivat tuottaa parempaa juoksevaa tuottoa. On kuitenkin olemassa riski, että lainan liikkeelle laskenut yritys ei pysty maksamaan sitä takaisin.
Esimerkkejä yrityslainarahastoista: Nordea Corporate Bond ja Nordea Euro Yrityslaina Plus.
Korkomarkkinat nyt – tuottomahdollisuuksia heilunnasta huolimatta
Korkomarkkinat ovat heiluneet voimakkaasti vuonna 2026. Vuoden alussa monet odottivat, että ohjauskorot pysyisivät ennallaan tai jopa laskisivat. Energian kallistuminen ja kasvava inflaatiohuoli kuitenkin muuttivat tilannetta.
Nordean markkinanäkemyksen mukaan nykyiset korkotasot voivat luoda mahdollisuuksia joukkovelkakirjoissa ja korkorahastoissa. Samalla inflaatio, energian hinnat ja keskuspankkien muuttuvat päätökset voivat jatkaa korkomarkkinoiden heiluttamista.
Keskuspankit voivat nostaa korkoja lisää
Inflaatio on noussut jälleen keskiöön vuonna 2026, minkä vuoksi keskuspankit ovat varovaisia. Nordean markkinanäkemyksen mukaan sekä EKP että Yhdysvaltain keskuspankki FED voivat nostaa ohjauskorkoaan edelleen, jos inflaatio pysyy korkeana.
Korot voivat siis pysyä korkealla pidempään kuin monet aiemmin uskoivat. Korkorahastoille tämä voi tarkoittaa parempaa juoksevaa tuottoa. Rahaston arvo voi kuitenkin samalla tilapäisesti laskea, jos markkinakorot nousevat lisää.
Aika päivittää suunnitelmiasi?
Varaa aika sijoitusneuvojalle
Nordea Korko, Nordea Euro Obligaatio, Nordea Corporate Bond, Nordea Euro Yrityslaina Plus -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.
Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond rahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgiin rekisteröity rahastoyhtiö.
Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
