R
Kirjoittanut:
Miia Hukari

Korot nousussa? Näin se vaikuttaa korkosijoituksiisi

Voimakkaasti kiihtynyt inflaatio on nostanut markkinakorkoja ja saanut myös keskuspankit nostamaan korkoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vaikka Venäjän sota Ukrainassa on lisännyt rahapolitiikan epävarmuutta etenkin Euroopassa, odotetaan keskuspankkien jatkavan nostoja loppuvuonna inflaation hillitsemiseksi talouskasvun mahdollisesta hidastumisesta ja taantumapeloista huolimatta. Koronnostojen ja korkeiden inflaatiolukujen odotetaan pitävän valtionlaina- ja euribor-korot nousussa myös loppuvuonna. Mitä tämä tarkoittaa korkorahastoille ja korkopainotteisille yhdistelmärahastoille?

Onko korkojen nousu vain huono uutinen korkosijoittajalle? Ei, sillä nousu vaikuttaa erityyppisiin korkosijoituksiin eri tavoin. Väliä on myös sillä, tarkasteleeko vaikutuksia lyhyellä vai pitkällä aikavälillä ja mikä korkomarkkinoiden tilanne on sijoitushetkellä.

Alkuun ehkä on tarpeen kerrata tärkein korkojen kehitykseen ja korkosijoitusten arvoon liittyvä perusasia.

 

Korkomuutosten vaikutukset korkorahastoissa

Markkinoilta löytyy monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja ja se, miten korkotason muutos vaikuttaa korkorahastoon, voi vaihdella. Näin muutokset voivat tyypillisesti vaikuttaa esimerkiksi Nordean erilaisiin korkorahastoihin.

Lyhyen koron rahastot

  • Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon on suhteellisen pieni 
  • Sijoituksia yleensä myös vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin, jolloin tuottoon vaikuttavat enemmän lyhyiden (esim. euriborit) kuin pitkien korkojen (esim. pitkät valtionlainat) kehitys.

+ Vaihtuvakorkoisten sijoitusten ansiosta pääset nopeasti hyötymään jo nousseista koroista, eli pitkällä aikavälillä tuotto paranee, tosin hieman korkojen nousua hitaammin. 

Lyhyen koron rahastoja ovat mm. Nordea KorkoNordea Korko VarovainenNordea 1 - Low Duration European Covered Bond.

Pitkän koron rahastot 

Valtionlainarahastot

  • Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon tyypillisesti suuri (modifioitu duraatio korkea)
  • Sijoitukset usein kiinteäkorkoisia ja toisinaan vasta vuosikymmenten päästä erääntyviä.

+ Osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat usein etsivät turvallisempaa kohdetta, mikä nostaa valtionlainojen arvoa. Valtionlainat tarjoavat siten hajautusta ja suojaa osakesijoittajan salkkuun.

Valtionlainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Obligaatio.

 

 

Miia Hukari

Myyntijohtaja Miia Hukari, Nordea Funds

Yrityslainarahastot

  • Tuotto ja riski muodostuvat sekä korkoriskistä että yrityksen luottoriskistä; riskistä, että yritys ei maksa liikkeeseen laskemaansa lainaa takaisin sijoittajille
  • Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon usein valtionlainoja pienempi lyhyempien laina-aikojen (tyypillisesti 5–8 vuotta) vuoksi
  • Luottoriski: Mitä korkeampi yrityksen luottokelpoisuus on, sitä pienempi on sen luottoriski, ja sitä matalampaa korkoa yritys joutuu sijoittajalle lainastaan maksamaan.

+ Jos korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityksen lainasta maksettava luottoriskilisä pienenevät. Jos korkotaso nousee, koska inflaatio kiihtyy, koettaa yritys nostaa tuotteidensa hintoja kustannusten mukaisesti. Jos tässä onnistutaan, ei inflaation nousu vaikuta yrityksen näkymiin eikä sen lainalle maksettavaan luottoriskilisään.

Yrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Corporate Bond ja Nordea 1 - US Corporate Stars Bond.

Riskiyrityslainarahastot 

  • Tuotto ja riski muodostuvat valtaosin yritysten luottoriskistä, pienemmässä määrin korkoriskistä
  • Arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osakkeisiin: yrityksen tulosnäkymät, maksukyky ja konkurssiriski
  • Kehitys mukailee ennemmin osakemarkkinoita kuin valtionlainamarkkinoita.

+ Riskiyrityslainat ovat usein muita yrityslainoja lyhyempiä, noin 4–6 vuoden mittaisia, jolloin niiden korkoriski on muita yrityslainoja pienempi. Jos korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, mikä hillitsee entisestään yrityslainan arvon laskua. Jos taas korkotaso nousee inflaation noustessa, riippuvat yritysten näkymät siitä, miten ne saavat siirrettyä nousseet tuotanto- ja velanhoitokustannukset tuotteidensa hintoihin.

Riskiyrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Yrityslaina PlusNordea Yrityslaina Plus ja Nordea 1 - International High Yield Bond.