Onko korkojen nousu vain huono uutinen korkosijoittajalle? Ei, sillä nousu vaikuttaa erityyppisiin korkosijoituksiin eri tavoin. Väliä on myös sillä, tarkasteleeko vaikutuksia lyhyellä vai pitkällä aikavälillä ja mikä korkomarkkinoiden tilanne on sijoitushetkellä.
Alkuun on ehkä tarpeen kerrata tärkein korkojen kehitykseen ja korkosijoitusten arvoon liittyvä perusasia.
Korkotaso vaikuttaa arvoon käänteisesti
Kun korot nousevat, jo omistetun korkosijoituksen arvo laskee, koska uuden sijoituksen voi tuolloin tehdä korkeammalla korolla eli tuotolla. Korkojen laskiessa jo omistetun sijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle sijoitukselle saa jatkossa matalamman koron.
Korkosijoitusten ja -rahastojen herkkyyttä korkojen muutokselle mitataan modifioidulla duraatiolla. Se kertoo, miten sijoituksen arvo kehittyy, jos korkotaso yhtäkkiä muuttuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Jos esimerkiksi korkorahaston modifioitu duraatio on vaikkapa 5, laskee rahaston arvo 5 %, jos korot nousevat äkillisesti yhdellä prosenttiyksiköllä. Korkojen laskiessa prosenttiyksikön, rahaston arvo vastaavasti nousee 5 %.
Korkosijoittajan on erittäin tärkeää muistaa, että jos hänen sijoitushorisonttinsa on pidempi kuin rahaston duraatio, korkojen nousu on hänelle hyödyksi. Tällöin hän pääsee nauttimaan korkeammista koroista riittävän pitkään, että ne enemmän kuin kattavat korkojen nousun aluksi aiheuttaman arvon laskun.
Korkomuutosten vaikutukset korkorahastoissa
Markkinoilta löytyy monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja ja se, miten korkotason muutos vaikuttaa korkorahastoon, voi vaihdella. Seuraavassa käydään läpi, miten muutokset voivat tyypillisesti vaikuttaa esimerkiksi Nordean erilaisiin korkorahastoihin. Jälkimmäisessä osiossa arvioidaan korkorahastojen tuottonäkymiä vallitsevassa tilanteessa.
Lyhyen koron rahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon on suhteellisen pieni
- Sijoituksia yleensä myös vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin, jolloin tuottoon vaikuttavat enemmän lyhyiden (esim. euriborit) kuin pitkien korkojen (esim. pitkät valtionlainat) kehitys.
+ Vaihtuvakorkoisten sijoitusten ansiosta pääset nopeasti hyötymään jo nousseista koroista, eli pitkällä aikavälillä tuotto paranee, tosin hieman korkojen nousua hitaammin.
Lyhyen koron rahastoja ovat mm. Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen, Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond.
Pitkän koron rahastot
Valtionlainarahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon tyypillisesti suuri (modifioitu duraatio korkea)
- Sijoitukset usein kiinteäkorkoisia ja toisinaan vasta vuosikymmenten päästä erääntyviä.
+ Osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat usein etsivät turvallisempaa kohdetta, mikä nostaa valtionlainojen arvoa. Valtionlainat tarjoavat siten hajautusta ja suojaa osakesijoittajan salkkuun.
Valtionlainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Obligaatio.
Myyntijohtaja Miia Hukari, Nordea Funds
Yrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat sekä korkoriskistä että yrityksen luottoriskistä; riskistä, että yritys ei maksa liikkeeseen laskemaansa lainaa takaisin sijoittajille
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon usein valtionlainoja pienempi lyhyempien laina-aikojen (tyypillisesti 5–8 vuotta) vuoksi
- Luottoriski: Mitä korkeampi yrityksen luottokelpoisuus on, sitä pienempi on sen luottoriski, ja sitä matalampaa korkoa yritys joutuu sijoittajalle lainastaan maksamaan.
+ Jos korkotaso nousee, koska inflaatio kiihtyy, koettaa yritys nostaa tuotteidensa hintoja kustannusten mukaisesti. Jos tässä onnistutaan, ei inflaation nousu vaikuta yrityksen näkymiin eikä sen lainalle maksettavaan luottoriskilisään. Jos korkotasoa nostaa puolestaan voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityksen lainasta maksettava luottoriskilisä pienenevät.
Yrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Corporate Bond, Nordea 1 - Eurooppalaisten Yrityslainojen Tähdet, Nordea 1 - US Corporate Bond ja Nordea 1 - US Corporate Stars Bond.
Riskiyrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat valtaosin yritysten luottoriskistä, pienemmässä määrin korkoriskistä
- Arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osakkeisiin kuten yrityksen tulosnäkymät, maksukyky ja konkurssiriski sekä lisäksi konkurssipesästä saatavien varojen arvo
- Kehitys mukailee ennemmin osakemarkkinoita kuin valtionlainamarkkinoita.
+ Riskiyrityslainat ovat usein muita yrityslainoja lyhyempiä, noin 4–6 vuoden mittaisia, jolloin niiden korkoriski on muita yrityslainoja pienempi. Jos korkotaso nousee inflaation noustessa, riippuvat yritysten näkymät siitä, miten ne saavat siirrettyä nousseet tuotanto- ja velanhoitokustannukset tuotteidensa hintoihin. Jos taas korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, mikä hillitsee entisestään yrityslainan arvon laskua.
Riskiyrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea 1 - Eurooppalaisten Riskiyrityslainojen Tähdet, Nordea Yrityslaina Plus, Nordea 1 - International High Yield Bond ja Nordea 1 - North American High Yield Bond Stars.
Korkorahastojen tuottonäkymät rutkasti paremmat
Pääomamarkkinoilta ei löytynyt juuri pakopaikkaa viime vuonna, kun sekä kansainvälisten osakkeiden että kansainvälisten joukkolainojen arvot laskivat kaksinumeroisesti. Nordean Suomeen rekisteröidyistä korkorahastoista niin valtionlaina-, yrityslaina- kuin riskiyrityslainatkin laskivat noin 12–18 %. Sen sijaan lyhyen koron rahastot kestivät tyrskyt edellä kuvatuista syistä johtuen paljon paremmin. Niiden arvo laski noin 0,5–4 %.
Mitä tämä tarkoittaa sitten tulevaisuuden tuotto-odotusten kannalta? Vaikean viime vuoden hopeareunus on, että korkomarkkinoiden tuotto-odotus on kasvanut nyt reippaasti. Niin yritys- kuin valtionlainarahastojen keskimääräiset tuotot ovat nyt tasoilla, joita ei ole nähty jopa kymmeneen vuoteen.
Esimerkiksi Euro Obligaation sijoitusten keskimääräinen tuotto oli vuodenvaihteessa 3,3 %. Se on paitsi varteenotettava kompensaatio valtionlainoihin sijoittamisesta, mutta se tarjoaa myös hieman suojaa tulevia korkojen nousuja vastaan.
Korkojen nousun tahti hiipuu
Korkojen nousun on ennakoitu jatkuvan vuonna 2023, kun keskuspankit koittavat saada inflaation lopullisesti hallintaansa. Monien raaka-aineiden hinnat ovat palautuneet jo sotaa edeltäville tasoille ja vuoden alussa vaikuttaa, että hintojen nousun huippu on koettu niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Silti inflaatio on yhä kaukana keskuspankkien tavoitetasojen yllä.
Vaikka koronnostot jatkuvat, niiden tahti mitä luultavimmin hidastuu – Yhdysvalloissa vaikuttaa hidastuneen jo nyt. Fedin huomio Atlantin tuolla puolen näyttää muuttuneen siitä, kuinka paljon korkoja pitää jokaisen kokouksen jälkeen nostaa, siihen, mikä on ohjauskoron lopullinen taso ja miten kauan sen on pysyttävä sillä, jotta hintakehitys hidastuu toivotulla tavalla. Euroopassa huomio on enemmänkin siinä, kuinka kauan korkoja voidaan nostaa ennen kuin kohonnut korkotaso voi aiheuttaa vakavia ongelmia esimerkiksi Etelä-Euroopassa.
Jos korot todella nousevat aiempaa hitaammin, vaikutukset korkorahastoihin ovat maltillisemmat kuin viime vuonna. Lisäksi jo aiemmin kohentunut tuottotaso suojaa korkorahastoja.
Kysymysmerkkejäkin on
Lyhyen koron rahastojen voi olettaa kehittyvän vakaasti. Korkojen nousun jatkuminen mutta edellisvuotta maltillisemmin ei todennäköisesti tee juuri lovea rahastojen kehitykseen.
Valtionlainoille vaikutukset ovat pitkistä laina-ajoista johtuen huomattavasti merkittävämpiä, mutta kuinka paljon riippuu tietysti nousun voimakkuudesta. Jos nousu jää maltilliseksi, voi valtionlainarahastoista odottaa positiivista tuottoa tänä vuonna.
Valtionlainoja korkeampi keskimääräinen tuotto sekä pienempi korkoriski lisäävät positiivisen tuoton mahdollisuutta niin yritys- kuin riskiyrityslainoille. Näiden tulevaisuuden näkymiä, etenkin riskiyrityslainojen, hämärtää kuitenkin taloustilanteen kehitys.
Jos ennakoitu taantuma toteutuu, sijoittajat vaativat mitä todennäköisimmin suurempaa korvausta kantamastaan luottoriskistä. Jos taantuma vielä pitkittyy tai sillä on odotettua vakavammat seuraukset, maksuvaikeuksiin ajautuvien yritysten määrä voi alkaa kasvaa. Tämä puolestaan heikentäisi vääjäämättä varsinkin matalan luottoluokituksen yrityslainarahastojen kehitystä.
Aika päivittää suunnitelmiasi?
Varaa aika sijoitusneuvojalle
Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen, Nordea Euro Obligaatio, Nordea Corporate Bond, Nordea Euro Yrityslaina Plus ja Nordea Yrityslaina Plus -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.
Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond, Nordea 1 - Eurooppalaisten Yrityslainojen Tähdet, Nordea 1 - US Corporate Bond, Nordea 1 - US Corporate Stars Bond, Nordea 1 - Eurooppalaisten Riskiyrityslainojen Tähdet, Nordea 1 - International High Yield Bond ja Nordea 1 - North American High Yield Bond Stars -rahastoja hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgiin rekisteröity rahastoyhtiö.
Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
