Yli vuosikymmenen ajan on ollut vaikea argumentoida Yhdysvaltoja vastaan.
Amerikkalaiset osakkeet ovat tuottaneet, teknologiajätit ovat kasvaneet, dollari on ollut vahva, ja pääomaa on virrannut Wall Streetille.
Nyt tarina USA:sta sijoittajien ensimmäisenä valintana on kuitenkin alkanut rakoilla. Tämä saattaa merkitä paluuta niille osakemarkkinoille, jotka ovat pitkään seisseet varjossa, kertovat Pierre-Henri Cloarec ja Jakob Zierau, jotka molemmat toimivat kehittyviin markkinoihin erikoistuneina salkunhoitajina Nordea Asset Managementissa.
Heidän mukaansa kyse ei ole pelkästään siitä, onko kehittyvien markkinoiden nousu väliaikainen. Kysymys on, ovatko USA:n ylivaltaa vuosikausia ylläpitäneet tekijät nyt muuttumassa pysyvästi.
– On ollut helppoa sijoittaa pelkästään amerikkalaisiin osakkeisiin ja unohtaa kaikki muu. Se ei onnistu enää samalla tavalla, toteaa Pierre-Henri Cloarec.
Yksi nimi, monia markkinoita
Kehittyvät markkinat – tai kasvumarkkinat – kattavat joukon hyvin erilaisia talouksia, jotka ovat eri kehitysvaiheessa kuin kypsät taloudet esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Näihin kuuluvat muun muassa Kiina, Intia, Taiwan ja Etelä-Korea sekä taloudet Latinalaisessa Amerikassa, Itä-Euroopassa ja osissa Afrikkaa.
Yhteinen nimitys voi kuitenkin olla harhaanjohtava, esimerkiksi Kiinan ja Brasilian välillä on valtava ero. Mahdollisuudet ulottuvat silti laajalle: verkkokaupasta ja sähköautoista fintech-palveluihin (esim. MobilePay) ja puolijohteisiin, jotka ovat keskeisiä rakennuspalikoita niin älypuhelimissa kuin tekoälyssäkin.
– Perusidea on päästä käsiksi talouksiin, joissa kasvu, nousevat tulot ja laajentuva keskiluokka tukevat yritysten tuloskehitystä. Samalla maiden väliset erot tarjoavat hajautushyötyjä, joita ei löydy USA:sta tai Euroopasta, selittää Jakob Zierau.
Kymmenen vuotta muutti sijoittajien salkut
Kehittyvien markkinoiden uusi vetovoima selittyy pitkälti historialla. USA on elänyt poikkeuksellisen vahvan vuosikymmenen, kun taas kehittyvät markkinat ovat jääneet selvästi jälkeen. Nordea Asset Management näkee juuri tämän pitkän alisuoriutumisen mahdollisena lähtökohtana useamman vuoden nousulle.
Kun markkina on ollut sivussa kokonaisen vuosikymmenen ajan, sen pinnan alla voi tapahtua paljon. Yritykset jatkavat toimintaansa, kehittävät tuotteitaan ja tekevät tulosta, vaikka osakekurssit eivät juuri liikkuisi.
Tämä voi luoda niin sanotun jousiefektin. Yksinkertaistaen, ostetaan vahva moottori alennushintaan. Koska lähtötaso on painettu niin alas, tarvitaan vain vähän myötätuulta laukaisemaan voimakas kasvu, kun sijoittajat lopulta huomaavat alennuksen, selittää Jakob Zierau.
USA-painotteiset vuodet näkyvät yhä sijottajien salkussa. Globaalit sijoittajat pitävät kehittyvillä markkinoilla vain noin kuusi prosenttia osakesalkuistaan, vaikka niiden paino globaalissa vertailuindeksissä on noin 11 prosenttia. Lisäksi kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat noin 39 prosenttia halvempia kuin kehittyneiden markkinoiden osakkeet P/E-luvulla mitattuna.
Kiinnostusta ei herätä pelkästään halpa hinta. Myös tuloskehitys on kääntynyt.
- Tuloskasvu on nyt merkittävästi kehittyneitä markkinoita nopeampaa, ja odotuksia on tarkistettu ylöspäin toistuvasti. Tällaista tulosmomentumiä on vaikea löytää muualta juuri nyt, sanoo Pierre-Henri Cloarec.
Markkinat ovat jo reagoineet: vuoden 2024 lopusta MSCI Emerging Markets on tuottanut 63 prosenttia, MSCI World 31 prosenttia. Luvut eivät ennusta tulevaa, mutta osoittavat, että muutos on jo käynnissä.
Muutos alkoi Yhdysvalloista
Mielenkiintoisinta mahdollisessa paluussa on kuitenkin se, että lähtökohta ei löydy ensisijaisesti kehittyviltä markkinoilta vaan Yhdysvalloista: Donald Trumpin paluu ja huhtikuun 2025 laajat tulliuutiset ovat luoneet suurempaa epävarmuutta Yhdysvaltain talouspolitiikasta ja haastanut käsityksen Yhdysvalloista globaalin pääoman automaattisena päämääränä.
- Tämä ei johdu siitä, että Yhdysvalloista olisi yhtäkkiä tullut huono sijoituskohde, vaan siitä, etteivät kaikki ne edut, joiden vuoksi sijoittajat ovat maksaneet korkeaa hintaa amerikkalaisista osakkeista, ole enää aivan yhtä selviä, kertoo Jakob Zierau.
Yksi näistä eduista on ollut amerikkalaisten yhtiöiden laajamittaiset omien osakkeiden takaisinostot. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan, jäljellä olevia osakkeita on vähemmän ja tulos per osake kasvaa. Zierau vertaa tilannetta kakkuun: kakku pysyy saman kokoisena, mutta kun sen jakaa harvemmalle, jokainen pala on suurempi.
- Kehittyvillä markkinoilla monet yhtiöt ovat historiallisesti tehneet päinvastoin ja laskeneet liikkeelle uusia osakkeita, jolloin omistusosuudet ovat laimentuneet. Mutta myös täällä hallintotapa paranee. Yhdessä vahvan tuloskasvun kanssa tämä voi tarjota lisää myötätuulta, josta sijoittajat eivät vielä maksa, hän toteaa.
Samaan aikaan dollari on heikentynyt, mikä on historiallisesti ollut myötätuulta kehittyville markkinoille.
- Heikko dollari houkuttelee tyypillisesti pääomia kehittyville markkinoille, mikä vahvistaa sekä valuuttoja että osakkeita ja voi synnyttää positiivisen kierteen, sanoo Pierre-Henri Cloarec.
Heikko dollari houkuttelee tyypillisesti pääomia kehittyville markkinoille, mikä vahvistaa sekä valuuttoja että osakkeita ja voi synnyttää positiivisen kierteen.
Puolet maailmantaloudesta – kymmenesosa osakemarkkinasta
Zierau'n mukaan USA:n kasvanut poliittinen ennakoimattomuus on nostanut esiin kysymyksen, jota sijoittajilla ei pitkään ole ollut syytä esittää: miksi amerikkalaisia osakkeita pitäisi edelleen käydä kauppaa niin suurella preemiolla muihin markkinoihin nähden?
Tästä seuraa kehittyvien markkinoiden ymmärtämisen kannalta keskeinen paradoksi: niiden paino maailmantaloudessa ja osakemarkkinoilla on hyvin erilainen.
- Suurin osa maailman väestöstä asuu täällä, ja tämä on väestön nuorinta osaa. Kehittyvät markkinat muodostavat noin puolet maailman bruttokansantuotteesta, mutta vain noin 10 prosenttia globaalista osakeindeksistä arvolla mitattuna. Ja juuri täällä valmistetaan käytännössä kaikki se, mihin kosketaan arjessa, tiivistää Jakob Zierau.
Taiwan on keskeinen edistyneiden sirujen valmistaja, Kiina kokoaa valtavia määriä elektroniikkaa ja Vietnamista on tullut merkittävä tuotantomaa muun muassa älypuhelimille. Noin puolet Samsungin matkapuhelintuotannosta tapahtuu siellä. Älypuhelin tai tietokone voi siis olla amerikkalaisen yhtiön kehittämä, mutta sen komponentit valmistetaan Taiwanissa ja laite kootaan Kiinassa tai Vietnamissa.
- Kehittyvissä markkinoissa ei ole kyse vain talouksista, jotka voivat kasvaa tulevaisuudessa. Ne ovat jo nyt globaalin talouden ytimessä, mutta tämä ei näy sijoittajien salkuissa. Pointti ei ole, että kehittyvien markkinoiden pitäisi korvata USA – vaan että niiden osuus voi yksinkertaisesti olla liian pieni, sanoo Jakob Zierau.
Jos maailmantaloutta tai Yhdysvaltoja kohtaa syvä taantuma, se on historiallisesti ollut kehittyville markkinoille negatiivista.
Paluu voi silti suistua raiteiltaan
Houkutteleva lähtökohta ei kuitenkaan ole tae korkeista tuotoista.
- Jos maailmantaloutta tai Yhdysvaltoja kohtaa syvä taantuma, se on historiallisesti ollut kehittyville markkinoille negatiivista, sanoo Pierre-Henri Cloarec.
Riippuvuus voi kuitenkin olla muuttumassa. Kehittyvien markkinoiden maat käyvät yhä enemmän kauppaa keskenään, mikä voi ajan myötä tehdä niistä vähemmän riippuvaisia Yhdysvaltain ja muiden kehittyneiden talouksien kysynnästä.
Lisäksi on toinenkin riski: jos amerikkalaisten suuryhtiöiden massiiviset tekoälyinvestoinnit alkavat tuottaa merkittäviä tuloja odotettua nopeammin, sijoittajien kiinnostus amerikkalaisia osakkeita kohtaan voi saada lisää nostetta.
- Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla huonoa uutista kehittyville markkinoille. Useammat tekoälyinvestoinnit tarkoittavat samalla suurempaa kysyntää sille laitteistolle, jota valmistetaan pitkälti juuri kehittyvillä markkinoilla, sanoo Jakob Zierau.
Yhdysvaltain aika ei siis ole ohi. Mutta vuosikymmenen amerikkalaisen dominanssin jälkeen sijoittajilla on jälleen syytä katsoa muuallekin.
