Miten korkoa korolle -ilmiö toimii?

Korkoa korolle -ilmiö on keskeinen talouden käsite, joka sijoittajan on tärkeä ymmärtää. Käsitteellä viitataan siihen, kuinka alkuperäisen sijoituksen lisäksi myös sen tuotot kasvavat korkoa. Korkoa korolle -ilmiössä on siis kirjaimellisesti kyse siitä, että alkuperäiselle sijoitukselle kertyvän tuoton lisäksi sijoittaja saa tuottoa myös sen kerryttämistä koroista tai tuotoista.

Korkoa korolle -ilmiö havainnollistaa, kuinka pienillä säästöillä voi ajan mittaan ansaita suuriakin tuottoja. Tämä tapahtuu, kun sijoitettu summa kasvaa säännöllisesti, jolloin myös sen kerryttämät korot tai tuotot voivat kasvaa. Kun pääoman kerryttämät tuotot kasvavat, kasvaa myös korkoa korolle -ilmiön vaikutus.

Miten korkoa korolle -ilmiö näkyy rahastosijoittamisessa?

Korkoa korolle -ilmiö pääsee käyntiin, kun sijoitetun summan arvo kasvaa rahastossa. Summan kasvaessa myös sen kasvupotentiaali kasvaa.

Korkoa korolle -ilmiö on helpointa hahmottaa esimerkin avulla. Otetaan esimerkiksi osakerahasto, jonka odotettu vuotuinen tuotto on 7% kulujen jälkeen. Esimerkissä tähän osakerahastoon sijoitetaan 1000 euroa.

Taulukossa on esitetty, kuinka 7%:n vuotuinen tuotto kasvattaa sijoitetun summan arvoa aina hieman edellistä vuotta enemmän. Tämä johtuu siitä, että alkupääoman lisäksi myös aiemmista vuosista kertyneet tuotot kasvavat korkoa. Mitä suuremmaksi sijoitettu summa kasvaa, sitä suuremmiksi myös sen kerryttämät tuotot kasvavat.

Korkoa korolle -ilmiön vaikutus 1000 euron sijoitukseen: 7% vuotuinen kasvu

Diagrammi havainnollistaa, kuinka 7% vuotuinen tuotto kasvattaa 1000 euron sijoitusta 30 vuoden sijoitusaikana. Korkoa korolle -ilmiön ansiosta tuotot kasvavat joka vuosi hieman edellisvuotta suuremmiksi. Jos sijoitettu summa kasvaa vuosittain 7%, kolmenkymmenen vuoden jälkeen summa on kasvanut yli 7000 euron suuruiseksi.

Esimerkki on kuitenkin yksinkertaistettu. Esimerkin rahaston vuotuinen tuotto-odotus on asetettu 7 prosenttiin, koska historiallisesti osakemarkkinat kasvavat keskimäärin 7% vuosittain. On hyvä muistaa, että sijoitusten arvo voi sekä nousta että laskea. Toisinaan koemme tuottoisia vuosia ja toisinaan tappiollisia. Pitkällä aikavälillä keskimääräiset tuotot ovat kuitenkin tyypillisesti positiivisia.

Korkoa korolle -ilmiö ja erilaiset rahasto-osuudet

Korkoa korolle -ilmiö vaikuttaa eri tavoin erilaisiin rahasto-osuuksiin. Rahasto-osuudet voivat olla joko kasvu- tai tuotto-osuuksia. Kasvuosuudet uudelleensijoittavat rahaston keräämät tuotot – osakerahastojen osingot ja korkorahastojen saamat kuponkikorot – ja kerryttävät näin pääomaa osuudenomistajilleen.

Tuotto-osuudet puolestaan maksavat säännöllisin aikavälein osan rahaston kerryttämästä tuotosta osuudenomistajille. Pääosa tuotto-osuuksien kerryttämistä tuotoista ei siis jää rahastoon kasvamaan korkoa korolle.

Erityisesti kasvuosuudet hyödyntävät korkoa korolle -ilmiötä sijoituksissa. Sen lisäksi, että rahat sijoitetaan ja niiden arvo kehittyy markkinan mukana, myös rahaston tuotot sijoitetaan uudelleen ja ne jäävät sijoituksiin kasvamaan korkoa alkuperäisen sijoituksen kanssa. Uudelleensijoitetut tuotot kasvavat siis nekin nyt korkoa.

Kuten kasvuosuudet myös tuotto-osuuksien arvo vaihtelee markkinan kehityksen mukaisesti ja siksi nekin nauttivat kasvuosuuksien tavoin korkoa korolle -ilmiöstä. Tuotto-osuudet eivät kuitenkaan yllä yhtä suureen korkoa korolle -ilmiön vaikutukseen, sillä osa tuotoista maksetaan säännöllisin aikavälein ulos rahastosta. Nämä ulosmaksetut varat eivät pääse kasvamaan korkoa, jonka vuoksi tuotto-osuuksien pitkän aikavälin kokonaistuotot ovat heikommat verrattuna kasvuosuuksiin.

Tässä artikkelissa esitetyt rahastoja koskevat näkemykset ovat yleistä tietoa, eikä suositus ostaa tai myydä mitään sijoitusinstrumenttia. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista sekä rahaston kuluista.