Ovatko vaikutukset yksinomaan negatiivisia? Lyhyt vastaus viimeiseen kysymykseen on yksiselitteisesti ei. Se kannattaa muistaa tätä artikkelia lukiessa.
Korkotaso vaikuttaa arvoon käänteisesti
Ihan alkuun on hyvä kerrata tärkein korkokehitykseen ja korkosijoituksen arvoon liittyvä asia. Se on käänteinen vaikutus: kun korot nousevat, jo omistetun korkosijoituksen arvo laskee, koska uuden sijoituksen voi tuolloin tehdä korkeammalla korolla eli tuotolla. Korkojen laskiessa jo omistetun sijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle sijoitukselle saa jatkossa matalamman koron.
Korkosijoitusten ja -rahastojen herkkyyttä korkojen muutokselle mitataan modifioidulla duraatiolla. Se kertoo, miten sijoituksen arvo kehittyy, jos korkotaso yhtäkkiä muuttuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Jos esimerkiksi korkorahaston modifioitu duraatio on vaikkapa 5, laskee rahaston arvo 5 %, jos korot nousevat äkillisesti 1 %:lla. Korkojen laskiessa 1 %:lla, rahaston arvo vastaavasti nousee 5 %.
Korkosijoittajan on erittäin tärkeää muistaa, että jos hänen sijoitushorisonttinsa on pidempi kuin rahaston duraatio, korkojen nousu on hänelle hyödyksi. Tällöin hän pääsee nauttimaan korkeammista koroista riittävän pitkään, että ne enemmän kuin kattavat korkojen nousun aluksi aiheuttaman arvon laskun.
Korkosijoittajan on erittäin tärkeää muistaa, että jos hänen sijoitushorisonttinsa on pidempi kuin rahaston duraatio, korkojen nousu on hänelle hyödyksi.
Korkomuutosten vaikutukset korkorahastoissa
Markkinoilta löytyy monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja ja siksi se, miten korkotason muutos vaikuttaa korkorahastoon, voi vaihdella. Näin muutokset voivat tyypillisesti vaikuttaa esimerkiksi Nordean erilaisiin korkorahastoihin.
Lyhyen koron rahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon on suhteellisen pieni
- Sijoituksia yleensä myös vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin, jolloin tuottoon vaikuttavat enemmän lyhyiden (esim. euriborit) kuin pitkien korkojen (esim. pitkät valtionlainat) kehitys.
+ Vaihtuvakorkoisten sijoitusten ansiosta pääsevät nopeasti hyötymään jo nousseista koroista, eli pitkällä aikavälillä tuotto paranee, tosin hieman korkojen nousua hitaammin.
Lyhyen koron rahastoja ovat mm. Nordea Korko, Nordea Korko Varovainen, Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond.
Pitkän koron rahastot
Valtionlainrahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon tyypillisesti suuri (modifioitu duraatio korkea)
- Sijoitukset usein kiinteäkorkoisia ja toisinaan vasta vuosikymmenten päästä erääntyviä.
+ Osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat usein etsivät turvallisempaa kohdetta, mikä nostaa valtionlainojen arvoa. Valtionlainat tarjoavat siten hajautusta ja suojaa osakesijoittajan salkkuun.
Valtionlainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Obligaatio.
Yrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat sekä korkoriskistä että yrityksen luottoriskistä; riskistä, että yritys ei maksa liikkeeseen laskemaansa lainaa takaisin sijoittajille
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon usein valtionlainoja pienempi lyhyempien laina-aikojen (tyypillisesti 5–8 vuotta) vuoksi
- Luottoriski: Mitä korkeampi yrityksen luottokelpoisuus* on, sitä pienempi on sen luottoriski, ja sitä matalampaa korkoa yritys joutuu sijoittajalle lainastaan maksamaan.
+ Jos korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, mikä vaimentaa entisestään yrityslainan arvon laskua.
Yrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Corporate Bond ja Nordea 1 - US Corporate Stars Bond.
Riskiyrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat valtaosin yritysten luottoriskistä, pienemmässä määrin korkoriskistä
- Arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osakkeisiin: yrityksen tulosnäkymät, maksukyky ja konkurssiriski
- Kehitys mukailee ennemmin osakemarkkinoita kuin valtionlainamarkkinoita.
+ Riskiyrityslainat ovat usein muita yrityslainoja lyhyempiä, noin 4–6 vuoden mittaisia, jolloin niiden korkoriski on muita yrityslainoja pienempi. Jos korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, mikä vaimentaa entisestään yrityslainan arvon laskua.
Riskiyrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea Yrityslaina Plus ja Nordea 1 - International High Yield Bond.
*Tiesitkö, että...
Yritysten luottokelpoisuutta mitataan luottoluokituksella, joka voi vaihdella AAA:sta (korkein) D:hen (yritys on maksukyvytön). Alemman luottoluokituksen (luottoluokitus BB+ tai alle) yritysten liikkeeseen laskemia lainoja kutsutaan riskiyrityslainoiksi.
Yhdistelmärahastoissa vaikutukset monisäikeisempiä
Korkotasojen muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös Nordean suosittuihin yhdistelmärahastoihin. Koska rahastot ovat hyvin laajasti hajautettuja paitsi omaisuuslajeittain myös omaisuuslajien sisällä, vaikutukset eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin korkorahastoissa.
Sinänsä kaikki edellä mainittu pätee myös yhdistelmärahastojen korkosijoituksiin. Se, miten korkojen nousu lopulta vaikuttaa yhdistelmärahastojen tuottoihin, riippuu pitkälti, mitä korkojen nousu tekee osakesijoituksille.
– Se taas riippuu siitä, mikä korkojen nousun syy on, Premium-rahastojen salkunhoitaja Kaj Forsström sanoo.
– Jos korkojen nousu pohjautuu talouskasvun piristymiseen, on todennäköistä, että myös osakekurssi nousevat. Jos korkojen nousun syynä on inflaation kiihtyminen, vaikutus osakkeisiin voi olla myös negatiivinen. Yleensä korkojen nousun taustalta löytyy merkkejä sekä talouskasvun piristymisestä että inflaation kiihtymisestä, Forsström selventää.
Niinpä inflaatiolla ja yhtiöiden tuloksilla on positiivinen yhteys, mikä tukee osakesijoituksia. Pohjimmiltaan inflaatio on merkki siitä, että yrityksillä on hinnoitteluvoimaa. Korkosijoituksilla on puolestaan negatiivinen yhteys osakkeisiin silloin, kun inflaatio on verraten maltillista, noin 2–3 prosentin tuntumassa.
– Negatiivinen yhteys tarkoittaa sitä, että korkojen noustessa – ja korkosijoitusten arvon laskiessa – osakekurssit nousevat, Forsström kommentoi.
– Pitkään, vähintään 5 vuotta jatkuvan korkean inflaation olosuhteissa osakkeiden ja korkosijoitusten yhteys muuttuu positiiviseksi. Silloin korkojen noustessa ja korkosijoitusten arvon laskiessa osakekurssitkin laskevat, hän jatkaa.
Useammin nousua kuin laskua
Miten yhdistelmärahastot ovat sitten tosiasiallisesti tuottaneet korkojen noustessa? Jos katsotaan esimerkiksi Nordea Premium Maltin kuukausituottoja vuodesta 2012, nähdään, että 59 prosentissa kuukausista rahaston arvo on noussut korkojen noustessa eli osakesijoitukset ovat tarjonneet positiivista tuottoa.
– Vastaavasti 41 prosentissa kuukausista Maltin arvo on laskenut korkojen noustessa. Korkojen nousun vaikutus yhdistelmärahastojen tuottokehitykseen ei siis ole yksioikoista, Forsström kiteyttää.
Jos yritysten tulosnäkymät pysyvät hyvinä eikä taantumasta ole pelkoa, on yhdistelmärahastoista odotettavissa kohtuullisia tuottoja myös jatkossa.
– Kannattaa myös huomioida, että yhdistelmärahastoissa korkosijoitusten osuus salkusta ei ole yhtä kuin niiden osuus riskistä. Esimerkiksi Premium Maltissa korkosijoitusten osuus riskistä on alle 40 prosenttia vaikka niiden osuus salkusta on yli 60 prosenttia perustilanteessa, Forsström korostaa.
Salkunhoito uskoo järjestelmällisyyteen
Viimeaikainen korkojen nousu ei aiheuta yhdistelmärahastoissa isoja muutoksia.
– Jatkamme toimivaksi osoittautunutta lähestymistapaamme. Pyrimme tehokkaaseen hajautukseen ja siihen, että meiltä löytyy salkusta samanaikaisesti sekä nousu- että laskumarkkinoilla pärjääviä sijoituksia. Olemme korvanneet osan matalan riskin korkosijoituksista likvideillä vaihtoehtoisilla sijoituksilla kuten esimerkiksi Nordea 1 - Alpha 10 MA -hedgerahastolla, jolla on selkeästi parempi tuotto-odotus kuin korkosijoituksilla, salkunhoitaja kertoo.
– Taktisissa omaisuuslajipainotuksissa seuraamme systemaattisesti malliemme antamia signaaleja. Tällä hetkellä ne suosivat mm. osake- ja luottoriskiä. Esimerkiksi osakkeiden arvostusmallissa on yhtenä komponenttina markkinoilla hinnoitellut pitkän aikavälin inflaatio-odotukset. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan inflaatio-odotusten nousu tekee osakkeista entistä houkuttelevampia suhteessa korkosijoituksiin, Forsström sanoo.
Yhdistelmärahastoja ovat mm. Nordea Premium Varovainen, Nordea Premium Maltti, Nordea Säästö 15, Nordea Säästö 30 ja Nordea Vastuullinen Global Maltti.
