Elämme teknologisen vallankumouksen ytimessä. Yhteiskuntamme muuttuu nopeasti ja perusteellisesti, kun tekoäly juurtuu osaksi työelämäämme.
Chatbottien ja muiden generatiivisten tekoälytyökalujen yleistyminen luo pohjoismaisille yrityksille mahdollisuuden vahvistaa innovaatiokykyään ja kasvattaa tuottavuuttaan merkittävästi. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää asiakaskokemusten parantamiseen ja saada aikaan kilpailuetua. Onnistuakseen arvon luominen tekoälyn avulla vaatii kuitenkin strategista lähestymistapaa.
– Kaksi kolmesta pohjoismaisesta organisaatiosta on ilmoittanut aikovansa lisätä tekoälyn käyttöä seuraavan kolmen vuoden aikana, mutta vain 15 prosentilla on selkeä tekoälystrategia. Ilman strategiaa suunnan määrittäminen on vaikeaa. Siksi kannustamme yrityksiä kytkemään tekoälypanostuksensa tiiviisti liiketoimintastrategiaansa ja tavoitteisiinsa – näin saadaan huomattavasti parempia tuloksia, kertoo Bo Wiberg, tiiminvetäjä tanskalaisia yrityksiä tukevasta Dansk Industrista.
Kokeile rohkeasti ja opi lisää tekoälystä
Dansk Industrin tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet pohjoismaisista organisaatioista käyttää tekoälyä: Suomessa 61 prosenttia yrityksistä, Norjassa 52 prosenttia, Tanskassa 48 prosenttia ja Ruotsissa 45 prosenttia.
ChatGPT:n julkaisun jälkeen tekoälyn käyttö on usein yhdistetty lähinnä tekstin tuottamiseen. Todellisuudessa tekoäly on jo pitkään auttanut yrityksiä tuottamaan ja analysoimaan suuria tietomassoja päätöksenteon, tuotannon ja tuotekehityksen tueksi.
– Tekoälyä voi hyödyntää hyvin monin eri tavoin, ja parhaat käyttötavat vaihtelevat organisaatiosta toiseen. Suosittelemme lähestymistapaa, jossa yritykset antavat ensin työntekijöiden kokeilla tekoälyä. Näin koko organisaatio voi kokeilla, miten tekoälytyökalut soveltuvat erilaisiin työtehtäviin, sanoo Bo Wiberg ja jatkaa:
– Tämän jälkeen on tärkeää arvioida, missä ja miten tekoälyä kannattaa hyödyntää, ja valita konkreettisia tehtäviä, joissa tekoälyn odotetaan parantavan työn laatua. Sen jälkeen pitää harjoitella, kouluttaa ja oppia ja harjoitella vielä lisää, jotta koko organisaatio oppii käyttämään työkaluja sujuvasti.
Todennäköisintä ei ole, että työntekijät menettävät työpaikkansa tekoälylle, vaan että he häviävät kilpailussa ihmisille, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä tehtävissään tehokkaasti ja laadukkaasti.
Esteet tekoälyn hyödyntämisessä
Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä alkuun pääsy voi tuntua vaikealta ja sekavalta, koska resurssit tekoälyyn liittyvien toimintatapojen kehittämiseen ovat rajallisemmat.
– Oman yrityksen tekoälypotentiaalin kartoittaminen on tehtävä, jossa johdolla on merkittävä vastuu. Usein juurisyy hyödyntämisen esteenä on digitaalisten erityistaitojen puute, jonka tekoäly on vain tehnyt aiempaa näkyvämmäksi, toteaa Bo Wiberg. Hän kannustaakin yrityksiä panostamaan laajasti osaamisen kehittämiseen, jotta tekoälyn mahdollisuudet tuotteiden ja prosessien parantamisessa saadaan hyödynnettyä.
– Työntekijöiden ei tarvitse osata ohjelmoida. Heidän pitää kuitenkin ymmärtää, miten tekoäly toimii ja kyetä arvioimaan kriittisesti sen vahvuuksia ja heikkouksia. Todennäköisintä ei nimittäin ole, että työntekijät menettävät työpaikkansa tekoälylle, vaan että he häviävät kilpailussa ihmisille, jotka hallitsevat tekoälyn käytön paremmin, hän muistuttaa.
Tekoäly muuttaa organisaatioiden osaamistarpeita
-
35 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista tarvitsee työntekijöiltään konkreettisia digitaitoja – erityisesti kykyä arvioida milloin ja miten tekoälyä kannattaa hyödyntää.
-
Eniten kaivataan työntekijöitä, jotka osaavat yhdistää digitaalisia teknologioita uusiin tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin, mutta eivät itse suunnittele, kehitä tai ylläpidä digitaalisia ratkaisuja.
- Pohjoismaiset organisaatiot aikovat vastata digitaalisiin osaamistarpeisiinsa pääasiassa sisäisillä koulutusohjelmilla ja yksityisten koulutuspalvelujen avulla. Vain 17 prosenttia suunnittelee rekrytoivansa tai irtisanovansa henkilöstöä parantaakseen organisaationsa digitaalista osaamista.
Lähde: Tanskalainen Er nordiske organisationer klar til AI? -raportti
Tekoälyssä valtavat mahdollisuudet
On tärkeää, että pohjoismaiset organisaatiot eivät jää lepäämään laakereilleen, vaan hyödyntävät uusia teknologioita eettisesti ja vastuullisesti.
- Pohjoismaat ovat pitkään olleet edelläkävijöitä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin digitalisaatiossa. Emme kuitenkaan saa suhtautua osaamisemme liian itsevarmasti. Meidän on säilytettävä uteliaisuus ja innovatiivisuus, kehitettävä vahvuuksiamme ja panostettava voimakkaasti osaamisemme kehittämiseen. Tätä tarvitaan niin työpaikoilla kuin koulutuksessakin – esimerkiksi tekemällä teknologian ymmärtämisestä pakollinen oppiaine peruskoulussa, sanoo Bo Wiberg ja lisää:
– Meillä on Pohjoismaissa vahva demokratian, yhteisöllisyyden ja luottamuksen perinne, joka luo erinomaiset edellytykset dataohjautuvalle innovaatiolle ja tiedon jakamiselle. Tämä tukee tekoälyn kehitystä tavalla, joka luo aidosti lisäarvoa ja tekee pohjoismaisista yhteiskunnista entistä parempia.
