Rahastoon sijoittaminen on suhteellisen yksinkertaista: sijoitat rahaa, saat vastineeksi rahasto-osuuksia ja voit seurata niiden arvon kehitystä. Kulissien takana tapahtuu kuitenkin paljon. Rahastoon sijoitetuilla varoilla ostetaan yhtiöiden osakkeita, ja niiden avulla rahasto voi myös osallistua yhtiöiden tärkeisiin päätöksiin.
”Kun sijoitat rahastoon, rahasi eivät vain seuraa markkinoiden kehitystä. Rahaston omistamien osakkeiden kautta rahasto saa myös äänioikeuden yhtiökokouksissa”
Osakkeenomistajat voivat äänestää esimerkiksi hallituksen jäsenistä, johdon palkitsemisesta ja siitä, valvotaanko yhtiön johtoa asianmukaisesti. Yksittäiset rahastosijoittajat eivät itse käytä äänioikeuttaan yhtiökokouksissa, mutta rahastoyhtiön edustajat äänestävät niissä rahastojen kaikkien osuudenomistajien puolesta. Päätöksiä ohjaavat rahastojen omistajaohjauksen periaatteet sekä arvio siitä, mitkä valinnat ovat pitkällä aikavälillä rahastosijoittajille eduksi.
Tuhansia omistuksia, tuhansia ääniä
Äänestystoiminnan mittakaava on huomattava. Tuoreimman äänestysraportin mukaan Nordean rahastojen edustajat äänestivät vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 2 710 yhtiökokouksessa eri puolilla maailmaa. Samassa kokouksessa voidaan äänestää useista asioita, joten äänestäminen on tärkeä osa rahastojen hoitoa maailmanlaajuisesti – ei vain kerran vuodessa toistuva muodollisuus.
”Kokousten suuri määrä osoittaa, ettei aktiivinen omistajuus ole vain periaate. Se on jatkuvaa työtä, jota tehdään yhtiö ja ääni kerrallaan”, Katarina Hammar sanoo.
Äänestyksissä ei välttämättä aina tueta yhtiön johdon ehdotuksia. Yllä mainitun raportin mukaan Nordean rahastojen edustajat äänestivät johdon esitystä vastaan noin 10 prosentissa äänestyksistä. Useimmiten näkemykset erosivat johdon palkitsemiseen liittyvissä kysymyksissä. Johdon esitystä vastaan voidaan äänestää esimerkiksi silloin, kun kannustimet on suunniteltu heikosti, palkkiot ovat kohtuuttomia tai palkitseminen ei heijasta riittävän vahvasti pitkän aikavälin tuloksia.
Ei vain äänestämistä
Äänestäminen on yleensä vain yksi osa laajempaa aktiivisen omistajuuden prosessia. Tavallisesti odotuksista keskustellaan ensin suoraan yhtiön edustajien kanssa. Jos yhtiön edistyminen arvioidaan riittämättömäksi, vaikuttamistoimia voidaan tehostaa esimerkiksi tukemalla asiaan liittyviä muiden osakkeenomistajien ehdotuksia tai äänestämällä hallituksen jäseniä vastaan. Äänestysraportin mukaan näin tehtiin vuonna 2026 esimerkiksi 21 öljy- ja kaasuyhtiön osalta, koska yhtiöt eivät olleet täyttäneet niille asetettuja ilmastoon liittyviä odotuksia.
Sijoittajat voivat vaikuttaa myös siihen, ketkä valvovat yhtiön johdon toimintaa. Pohjoismaissa Nordean rahastojen edustajat osallistuivat 46 osakkeenomistajien muodostamaan nimitystoimikuntaan Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Toimikuntien kautta voidaan vaikuttaa hallitusten osaamiseen sekä sen jäsenten riippumattomuuteen ja kokoonpanoon jo ennen kuin ehdokkaat tuodaan yhtiökokouksen äänestettäväksi.
Mitä tämä merkitsee minulle rahastosijoittajana?
Äänestäminen ei takaa, että yhtiö kehittyy toivottuun suuntaan – eikä se takaa sijoitukselle tiettyä tuottoa. Sen avulla voidaan kuitenkin edistää vastuullista johtamista, järkeviä kannustimia, asianmukaista riskienhallintaa ja päätöksiä, jotka tukevat yhtiön menestystä pitkällä aikavälillä.
Rahastosijoittajana tiedät myös, että sijoituksesi ovat mukana vaikuttamassa välillisesti omistamiesi yhtiöiden tärkeisiin päätöksiin.
”Yksittäinen ääni ei takaa tiettyä lopputulosta. Ajan myötä aktiivinen äänestäminen voi kuitenkin vahvistaa yhtiön vastuullisuutta ja luoda sille paremmat mahdollisuudet kestävämmän tuoton luomiseen pitkällä aikavälillä”, Katarina Hammar kiteyttää.
Tutustu äänestysraporttiin
Englanninkielisestä raportista näet, miten rahastoille sijoitusten mukana tulevaa äänioikeutta käytettiin heinäkuusta 2025 kesäkuun 2026 loppuun.
Avaa raportti