Kirjoittanut:
Sanne Opstrup Wedel

Pohjoismaista tekoälyn uusi eettinen edelläkävijä?

Maailma kaipaa tekoälyn eettistä käyttöä. Pohjoismailla on erinomainen mahdollisuus olla edelläkävijä Euroopassa. Tähän uskoo myös tietojenkäsittelytieteen tohtori ja varadekaani Morten Irgens. Irgens kehottaa Pohjoismaiden hallituksia luopumaan kansallisista tekoälystrategioistaan ja perustamaan laajemman pohjoismaisen tekoälykoalition.

AI i Norden

Teknologian merkitys maailmassa on korostunut. Se luo tuloja, työpaikkoja ja kehitystä Eurooppaan sekä vaikuttaa siihen, miten näemme maailman ympärillämme.

- Tekoäly on ainutlaatuinen teknologia, sillä se on syvästi kietoutunut arvoihimme ja kulttuuriimme. Mikäli haluamme muokata tulevaisuutta, meidän on muokattava myös teknologioita, joita tulemme käyttämään tulevaisuudessa. Toistaiseksi emme ole tehneet sitä, vaan olemme vuosikymmeniä käyttäneet amerikkalaisia ja kiinalaisia teknologioita. Näin olemme näiden maiden määritelmän varassa siitä, mihin teknologia pystyy ja miten sitä käytetään, toteaa Copenhagen Business Schoolin tietojenkäsittelytieteen tohtori Morten Irgens.

Tekoälyn pitää luoda arvoa yhteiskunnalle kestävällä tavalla

- Tarvitsemme eurooppalaisia tekoälyteknologioita, jotta pystymme luomaan arvoa kestävällä tavalla. Esimerkiksi omien pohjoismaalaisten tekoälyteknologioiden avulla pystyisimme muodostamaan eräänlaisen ”pohjolan tekoälykoalition”. Tämä on tärkeää, sillä tekoäly uhkaa parhaillaan yritystemme kulttuuria ja arvoja sekä niiden tuotteita. Kaikesta tästä huolimatta käytämme vain muiden teknologioita ja lähetämme siten rahamme ja eettiset standardimme pois Euroopasta, sanoo Morten Irgens.

Morten Irgens
Tarvitsemme eurooppalaisia tekoälyteknologioita, jotta pystymme luomaan arvoa kestävällä tavalla.

Paremmat puitteet ovat välttämättömiä

Irgens uskoo, että pääasiassa kaksi asiaa estää Eurooppaa ja Pohjoismaita saamasta otetta tekoälyn kehityksestä ja käytöstä: Innovaatio ja säännöt.

- Tällä hetkellä meillä on liian vähän innovaatioita ja liikaa sääntöjä. Ensinnäkin emme ole ymmärtäneet, millaisia vaikutuksia tekoälyllä pitkällä aikavälillä on yhteiskunnalle, ja siksi ainoa vastauksemme on ollut sääntely. Emme ole niin innovatiivisia kuin luulemme ja meillä on liikaa byrokratiaa, jotta voisimme olla innovoinnin edelläkävijöitä. Luulemme, että meillä on vapaat markkinat taloudellisesti ja työllisyyden osalta, mutta todellisuudessa näin ei ole, sanoo Morten Irgens.

Irgens uskoo, että on tärkeää luoda paremmat eurooppalaiset puitteet innovaatiolle ja talouskasvulle.

- EU:n on keksittävä itsensä uudelleen, jotta olisimme teknologisesti suvereeni alue. Näen Euroopan heikon tekoälyaseman esimerkkinä tästä. Jos Eurooppa erottuisi maailmanlaajuisesti tekoälyn saralla tieteellisesti ja kaupallisesti, menestyisimme todennäköisesti hyvin myös monilla muilla aloilla. Jos sen sijaan menestymme huonosti, menestymme todennäköisesti huonosti myös muilla teknologiaan liittyvillä alueilla. Onneksi Euroopalla ja erityisesti Pohjoismailla on osaamista sekä kapasiteettia muuttaa tätä kehitystä – se on vain tahdon kysymys, sanoo Morten Irgens.

EU:n on keksittävä itsensä uudelleen, jotta olisimme teknologisesti suvereeni alue.

Morten Irgens, tietojenkäsittelytieteen tohtori, Copenhagen Business School

Nordic Ethical AI Expert Group:n viisi suositusta tekoälyn eettiseen käyttöön Pohjoismaissa

  1. Yhteinen pohjoismainen strategia eettiselle tekoälylle
  2. Pohjoismaisen eettisen tekoälykeskuksen perustaminen
  3. Pohjoismaisten kielten suurten kielimallien kehityksen edistäminen
  4. Pätevän työvoiman kouluttaminen yhteiskunnan valmistamiseksi tekoälyn eettiseen käyttöön
  5. Tekoälyteknologioiden kestävyyden ja ympäristövaikutusten läpinäkyvyyden lisääminen

- Yhteiskuntana meidän on nähtävä paremmin yhteys etiikan ja turvallisuuden välillä teknologian kehityksessä. Tekoäly ei ole vain teknologinen haaste; se on myös yhteiskunnallinen haaste. Olemme pisteessä, jossa voimme valita käyttää tekoälyä tavalla, joka luo oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteiskuntia, tai voimme sivuuttaa eettiset vaikutukset ja riskeerata, että teknologia vahvistaa eriarvoisuutta ja epävarmuutta, Irgens sanoo.

- Siksi Euroopan tulisi kehittää omia teknologioitaan perustuen kulttuurisille, eettisille ja sääntely-yhteisille piirteillemme. Sillä on todellinen pelko teknologiaa kohtaan, jota emme ymmärrä ja joka samalla on tällä hetkellä suurelta osin vapautettu säätelystä USA:ssa, painottaa Irgens.

Hiuksenhieno tasapaino

- Aiemmin olemme yrittäneet arvailla tekoälyn merkitystä tulevaisuudessa. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä kukaan ei ymmärrä, kuinka laaja vaikutus tekoälyllä tulevaisuudessa on. Siksi päädymme yleisiin sääntöihin kaikille ajatelluille skenaarioille – ja suuriin sakkoihin, jos rikkoo sääntöjä. Seurauksena tästä yritykset lopettavat rahan käyttämisen uuden teknologian kehittämiseen ja testaamiseen, koska ne riskeeraavat toimintansa, jos rikkovat sääntöjä yhdenkin kerran. Kaikesta huolimatta voimme hyvinkin löytää tasapainon kaiken tämän välillä, Irgens päättää.