Professori: Finanssikriisiä ei näkyvissä, mutta Yhdysvaltojen taloudessa on riskinsä

Hyvät uutiset ensin: vaikka taloustilanne on epävakaa, ei riski finanssikriisistä ole kovin suuri. Viimeisten 15 vuoden aikana talousjärjestelmään on tehty lukuisia uudistuksia kriisin välttämiseksi.

Näin arvioi taloustieteen professori Svend Erik Hougaard Jensen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta.  Hän on ollut jäsenenä myös Tanskan hallitusta finanssisektorin riskien ehkäisyssä auttavassa neuvostossa.

– Talouskriisit ovat silti yhä mahdollisia, kun epävarmuus, koronnostot sekä asuntojen hintojen lasku on ajankohtaista. Niiden vaikutus on kuitenkin aiempaa pienempi, hän lisää.

Talous on vahvemmalla pohjalla

Rahoitusjärjestelmän vakautta on lisännyt muun muassa finanssikriisin jälkeen käyttöön otettu pankkien lisäpääomavaatimus, jonka tarkoituksena nopeasti syntyviin finanssikriiseihin varautuminen. Jos pääomapuskuri on liian pieni, voi hallitus pyytää rahoituslaitoksia siirtämään sivuun varat, joita ei saa lainata tai jakaa osinkoina niin kauan kuin riski talouden ylikuumenemisesta on olemassa.

– Neuvoston olemassaolo ja keskeisten toimijoiden säännölliset tapaamiset vakauttavat taloutta ja estävät huomaamattomien riskien kasautumista. Olemme ottaneet opiksi vuoden 2008 finanssikriisistä ja vahvistaneet järjestelmää ja instituutioita, jotta kriisit eivät toistuisi yhtä vahvoina, Jensen toteaa.

Sekä 1930-luvulla että vuonna 2008 oli kyse finanssikriiseistä, jotka voi Jensenin mukaan tunnistaa muun muassa syvyydestä ja järjestelmällisyydestä. Finanssikriisit eivät vaikuta vain yksittäisiin ihmisiin, yrityksiin tai toimialoihin, vaan leviävät yhteiskunnan järjestelmiin ja uhkaavat niiden toimintaa.

–  Rahoituslaitokset ovat vaikeuksissa, luotonanto jähmettyy ja sekä yksityishenkilöiden että yritysten on vaikeampaa ja kalliimpaa lainata rahaa.  Samaan aikaan asuntojen ja osakkeiden hinnat laskevat voimakkaasti, ja epäluottamus talouteen leviää, Svend Jensen selittää.

Talouden epävarmuus ei kaada järjestelmää

Toisin kuin finanssikriisi, talouskriisi – tai nykyisen kaltainen talouden epävarmuus – näkyy korkojen ja osakekurssien heilahtelussa, muttei vaikuta rahoituslaitosten toimintaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuukausittaisen lainaerän kasvua.

– Tämä tietysti vaikuttaa yksittäisen ihmisen menoihin, muttei romuta koko yhteiskuntaa. Epävarmuus on väliaikaista ja perusluottamus säilyy, Jensen selittää.

Näin finanssikuplat ja -kriisit syntyvät

Professorin mukaan olemme kehittyneet yhteiskuntatalouden säätelyssä ja ohjauksessa, vaikkei talouden peruslogiikka juuri ole muuttunut: innovaatiot lisääntyvät, tuotanto ja palvelut tehostuvat, mikä vuorostaan luo lisää kasvua ja investointeja. Optimismi rahoitussektorilla lisääntyy ja lainoja myönnetään helpommin.

Syklin ja kasvun jatkuessa pitkään voi vähitellen syntyä kuplia, jotka lopulta puhkeavat.

– 100 vuoden ajanjaksolla voidaan empiirisesti havaita, että finanssikriisit kehittyvät maailmassa, jossa kukaan ei oikeastaan huomaa mitään, sillä ne ovat tyypillisesti pitkän optimistisen kauden huipentuma. Kriisien taustalta on löytynyt noususuhdanne ja luottamukseen perustuvia hankkeita sekä joku yllättävä tekijä, johon emme itse pystyneet vaikuttamaan. Näiden seurauksena kotitalouksille, yrityksille ja valtioille kertyy liikaa velkaa – ja lopulta kriisi purkautuu, Jensen taustoittaa.

Huolena yksityiset lainat ja Yhdysvaltain velka  

Jenseniä huolettavat lainat, joissa yksityiset yhtiöt toimivat pankkijärjestelmän ulkopuolella ja tarjoavat lainoja yrityksille ja yksityishenkilöille pankkeja edullisemmilla ehdoilla.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportti osoittaa, että yksityinen luotonanto muodostaa yhä suuremman osan koko rahoitussektorista. Kymmenen vuotta sitten yksityiset hallinnoivat 500 miljardin dollarin lainoja – nyt luku on 2 000 miljardia dollaria.

– Sääntelyn ulkopuolella tapahtuva luotonanto muodostaa riskin, johon on syytä kiinnittää huomiota. Jos esimerkiksi öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaatiota ja nostaa korkotasoa, voi olla etteivät riskialttiiden lainojen ottajat pysty maksamaan lainojaan, toteaa Jensen.

Lisäksi Yhdysvaltojen julkinen velka ylittää tällä hetkellä reilusti sen bruttokansantuotteen. Vielä huolestuttavampaa on, ettei suhdeluku kerro koko totuutta Yhdysvaltojen talouspolitiikasta, jossa valtion tulot ja menot eivät pitkällä aikavälillä vastaa toisiaan. Professori Jensenin mukaan ei riitä, että tarkastellaan velkaa, kun taustalla on väestörakenteen murros ja eläke- ja palvelulupaukset ikääntyvälle väestölle. Yhdysvaltojen tulojen ja menojen välinen ero on huomattavasti suurempi kuin korkea julkinen velka-aste antaa ymmärtää.

– Yhdysvaltain finanssipolitiikka on jäänyt tutkan alle, ja kysymys kuuluu, näkevätkö rahoitusmarkkinat riittävän selvästi, kuinka suuri heikko Yhdysvaltain talouden tasapaino on ja muodostaako se uhan rahoitusjärjestelmälle. Yhdysvaltojen talouden jopa pelätään sukeltavan Kreikan tavoin, Jensen sanoo.

Yhdysvaltain talousongelmista voi tulla globaaleja

Yksi tilannetta vakavana pitävistä Jensenin kollegoista on Bostonin yliopiston professori Laurence Kotlikoff. Hän piti äskettäin Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa herättävän luennon aiheesta "Yhdysvaltain maksukyvyttömyys ja mahdolliset ratkaisut". Luennon keskeisiä johtopäätöksiä oli, että Yhdysvallat on käytännössä konkurssissa ja sen finanssipoliittinen tilanne on Italiaa heikompi.

Kotlikoffin mukaan Yhdysvaltain ongelmat ovat seurausta talousmallista, joka on perustunut resurssien siirtämiseen nuoremmilta sukupolvilta vanhemmille. Samalla nuorille on kerrottu, että he voivat itse myöhemmin tehdä samoin.

– Toisen maailmansodan jälkeinen sukupolvien välinen tulonsiirto näkyy Amerikassa muun muassa eri ikäryhmien kulutusmalleissa ja heijastuu myös säästämisasteen merkittävään laskuun. Kotlikoffin mukaan syvän talouskriisin välttäminen vaatisi laaja-alaisia uudistuksia terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa, verojärjestelmässä ja koulutuksessa. Hän ei ole edes varma riittäisivätkö nämä toimenpiteet ehkäisemään maan talouden romahtamisen, Jensen kertoo.

Kun dollari on maailmanlaajuinen reservivaluutta ja Yhdysvaltain talous on ratkaisevan tärkeä osa  globaalia rahoitusjärjestelmää, voisi Yhdysvaltain velkakriisi ainakin teoriassa levitä ja iskeä sijoittajiin ja yhteiskuntiin kaikkialla maailmassa. Jensen on kuitenkin maltillinen optimisti.

– Meidän on suhtauduttava Yhdysvaltojen kehitykseen vakavasti, koska sen rooli maailmantaloudessa on ratkaisevan tärkeä.  Olemme kuitenkin tänään paljon vahvempia kuin ennen finanssikriisiä. Sääntelymme on parempaa, pankkien tilanne on vakaampi ja riskejä seurataan huomattavasti tarkemmin. Emme elä kriisittömässä taloudessa tai rahoitusmaailmassa, mutta uskon kriisien  jatkossa olevan maltillisempia, Jensen toteaa lopuksi.

.