Lähes sata vuotta sitten ensimmäinen Volvo, ÖV4, rullasi ulos Göteborgin tehtaalta.
Auton takana olivat Volvon myyntipäällikkö Assar Gabrielsson ja insinööri Gustaf Larson, joita yhdisti kunnianhimoinen tavoite: rakentaa auto, joka kestäisi Ruotsin ankaran ilmaston ja epätasaiset tiet. Tuolloin Ruotsissa oli noin kuusi miljoonaa asukasta, eikä ollut lainkaan selvää, että Volvosta kasvaisi yksi maailman tunnetuimmista autonvalmistajista.
Kyky rakentaa globaaleja menestystarinoita pieniltä kotimarkkinoilta käsin on yksi Ruotsin keskeisistä vahvuuksista, sanoo Nordea Asset Managementin salkunhoitaja Henrik Christiansson.
”Ruotsi on pieni ja avoin talous, mutta se on synnyttänyt poikkeuksellisen suuren määrän globaalisti kilpailukykyisiä yhtiöitä. Osakemarkkinaa hallitsevat teollisuusyhtiöt, mutta mukana on myös esimerkiksi finanssialan yhtiöitä, joilla ruotsalaiset yhtiöt ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet todellisia kilpailuetuja. Lisäksi Ruotsissa on erityinen omistusrakenne, jossa suurilla perheomistajilla ja säätiöillä on merkittävä rooli. Se ohjaa johtoa ajattelemaan pitkäjänteisesti. Globaalin ulottuvuuden, pitkäjänteisen omistajuuden ja kurinalaisuuden yhdistelmä tekee markkinasta erittäin kiinnostavan pitkän aikavälin sijoittajalle”, hän sanoo.
Henrik Christiansson
Salkunhoitaja, Nordea Asset Management
Hinta on se, mitä maksat – arvo on se, mitä saat
Henrik Christianssonin tausta on monella tapaa poikkeuksellinen. Hän aloitti uransa yrityspuolella, siirtyi sen jälkeen osakeanalyysiin ja myöhemmin sijoittajapuolelle.
”Olen työskennellyt sekä osake- että velka-analyysin parissa ja jopa hedge fund -ympäristössä, jossa kävimme kauppaa molemmilla. Minulla on tapana sanoa, että hyvä yhtiö ei välttämättä ole hyvä osake ja päinvastoin”, hän sanoo.
Ruotsissa laadukkaita yhtiöitä riittää. Sijoittamisessa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole pelkkä laatu, vaan myös hinta.
”Hinta on se, mitä maksat. Arvo on se, mitä saat. Siksi analyysissa on minulle kyse siitä, että ymmärtää yhtiön laadun, markkinoiden odotusten ja arvostuksen välisen eron. Ruotsin markkina voi olla tuottoisa, jos tekee työnsä perusteellisesti – tai löytää tilanteita, joissa osakekurssi on tilapäisesti irtautunut yhtiön todellisesta arvosta. Silloin kärsivällisyys ja pitkäjänteinen näkökulma voivat palkita”, Christiansson sanoo.
Hänen mukaansa moni aliarvioi sitä, kuinka kansainvälinen Ruotsin osakemarkkina todellisuudessa on.
”Ihmiset näkevät ruotsalaisen nimen ja ajattelevat Ruotsin taloutta. Monet yhtiöt ovat kuitenkin globaaleja yrityksiä, joilla on paikallinen pörssilistaus”, hän sanoo.
Ruotsin markkina on globaalimpi kuin moni luulee
Ruotsin markkina on yhtä aikaa teollisuusmarkkina, kasvumarkkina ja vientivetoinen markkina.
”Pohjana on vahva teollinen perusta: insinööriyhtiöitä ja yrityksiä, joilla on kansainvälinen markkina-asema eri erikoistumisalueilla. Rakenteen sisällä on kuitenkin myös vahvoja kasvutekijöitä. Monilla suurilla teollisuusyhtiöillä on nykyään toistuvia ohjelmisto- ja palvelutuottoja. Koska Ruotsin talous ja ruotsalainen kulutus muodostavat vain pienen osan yhtiöiden kokonaisliikevaihdosta, sijoittaja saa käytännössä pääsyn globaaleihin tulovirtoihin, vaikka yhtiöt on listattu paikallisesti”, Christiansson selittää.
Siksi esimerkiksi Yhdysvaltojen, Saksan tai Aasian kehityksellä on usein suurempi merkitys yhtiöiden tulokselle kuin Ruotsin kotimaisella talouskehityksellä. Ruotsiin sijoittaminen onkin monessa tapauksessa pääsy globaaleihin yhtiöihin, joilla on vahvat kansainväliset markkina-asemat – ei pelkkä näkemys Ruotsin talouskasvusta.
Christianssonin mukaan selitystä kannattaa etsiä myös Ruotsin teollisesta ekosysteemistä. Maa on vuosikymmenten aikana rakentanut vahvoja osaamiskeskittymiä tieteen, tuotannon ja teknisen koulutuksen ympärille. Erikoistuneiden alihankkijoiden verkosto on osaltaan luonut ympäristön, jossa yritysten on luontevaa kasvaa kansainvälisiksi.
”Sektoreista ja suhdanteista puhutaan paljon, mutta yhtiöiden laadusta vähemmän. Ajan mittaan juuri laatu, pääoman allokointi ja johto tekevät usein suurimman eron”, hän sanoo.
Hinta on se, mitä maksat. Arvo on se, mitä saat. Siksi analyysissa on minulle kyse siitä, että ymmärtää yhtiön laadun, markkinoiden odotusten ja arvostuksen välisen eron.
Laatu ratkaisee enemmän kuin suhdanne
Christianssonin mukaan Ruotsin markkinaa tarkastellaan toisinaan liikaa suhdannepelinä – sijoituskohteena, jota yli- tai alipainotetaan talousodotusten mukaan.
”Tällaisesta analyysista puuttuu laatunäkökulma. Monilla ruotsalaisilla yhtiöillä on rakenteellisia kilpailuetuja ja markkina-asemia, joita on vaikea kopioida. Silti niitä tarkastellaan joskus yksinkertaisina kaupankäynnin kohteina eikä yrityksinä, jotka voivat luoda arvoa hyvin pitkällä aikavälillä”, hän sanoo.
Toinen väärinkäsitys liittyy hänen mukaansa siihen, että suurten ruotsalaisten yhtiöiden ajatellaan olevan niin tarkasti analysoituja, ettei markkinoilta enää voisi löytyä informaatioetua.
”Analyytikot ja markkinat voivat kuitenkin edelleen erehtyä suunnasta. Siksi myös hyvin seuratussa markkinassa voi yhä olla mahdollisuus luoda näkemystä ja löytää arvoa”, Christiansson sanoo.
Siksi Christiansson ei lähesty markkinaa ensisijaisesti makroskenaarioiden kautta, vaan etsii yhtiöitä, jotka pärjäävät erilaisissa toimintaympäristöissä.
”Tietyillä tekijöillä on luonnollisesti suuri merkitys. Korot ovat tärkeitä. Ruotsalaiset yhtiöt ovat yleisesti melko herkkiä kansainväliselle taloudelle, koska niin suuri osa niiden liiketoiminnasta on Ruotsin ulkopuolella. Myös geopolitiikan merkitys on kasvanut, sillä kauppasuhteet, toimitusketjut ja globaali epävarmuus vaikuttavat yrityksiin. Kiinnostavaa kuitenkin on, että laadukkaat yhtiöt ovat usein keskimääräistä parempia käsittelemään tällaisia muutoksia. Kyse ei siis ole niinkään seuraavan kriisin ennustamisesta vaan sen ymmärtämisestä, mitkä yhtiöt ovat riittävän vahvoja navigoimaan sen läpi”, hän sanoo.
Hyvä yhtiö ei välttämättä ole hyvä osake – ja päinvastoin. Ruotsissa on poikkeuksellisen paljon laadukkaita yhtiöitä, mutta tuotto riippuu edelleen siitä, mitä niistä maksaa. Sijoittamisessa ei siksi ole kyse vain hyvien yhtiöiden löytämisestä, vaan laadun ja hinnan välisen eron ymmärtämisestä.
Voiko Ruotsi jatkossakin synnyttää globaaleja voittajia?
Kun Christiansson katsoo viiden vuoden päähän, häntä kiinnostaa erityisesti se, miten tekoäly ja uusi teknologia muuttavat yrityksiä – ei vain teknologiayhtiöitä, vaan myös teollisuutta laajemmin. Samalla kyky investoida kurinalaisesti epävarmuuden keskellä nousee entistä tärkeämmäksi kilpailueduksi.
Suuri kysymys on, pystyykö Ruotsi jatkossakin synnyttämään uusia globaaleja markkinajohtajia. Historia puhuu sen puolesta, mutta Christianssonin mukaan se ei ole itsestään selvää. Tämä palauttaa ajatukset hänen sijoitusfilosofiansa ytimeen:
”Hyvä yhtiö ei välttämättä ole hyvä osake – ja päinvastoin. Ruotsissa on poikkeuksellisen paljon laadukkaita yhtiöitä, mutta tuotto riippuu edelleen siitä, mitä niistä maksaa. Sijoittamisessa ei siksi ole kyse vain hyvien yhtiöiden löytämisestä, vaan laadun ja hinnan välisen eron ymmärtämisestä. Siitä analyysi ja osakevalinta alkavat. Siksi uskon, että Ruotsin markkina palkitsee jatkossakin sijoittajia, jotka ovat kärsivällisiä ja ajattelevat pitkäjänteisesti”, Christiansson sanoo.
