Ihmisinä olemme ainutlaatuisia – ja niin ovat aivommekin. Harva tulee ajatelleeksi 86 miljardia hermosolua sisältävää kehomme lennonjohtoa tarkemmin. Ihmisen aivojen on sanottu olevan jopa universumin monimutkaisin asia. Reagoimme lukuisiin ärsykkeisiin ja teemme päätöksiä niiden perusteella.
Myös sijoittaminen on päätöksentekoa. Mutta olisiko maailmassa enemmän miljonäärejä, jos sijoittaminen olisi vain päätöksentekoa?
Aivojen eri osissa tapahtuu päivittäin lukuisia reaktioita. Otsalohkon etuosa eli prefrontaalinen aivokuori, joka vastaa toiminnanohjauksesta, tarkkaavaisuudesta ja päätöksenteosta, aktivoituu taloudellisia päätöksiä tehtäessä. Esimerkki tästä voisi olla päätös sijoittaa perinnöksi saatu rahasumma kahteen aktiivisesti hoidettuun rahastoon. Samaan aikaan ystäväsi saattaa toisaalla tuskailla omien raha-asioidensa kanssa, jolloin myös hänen aivonsa vastaanottavat ärsykkeitä.
Jokainen sijoittamisesta ja säästämisestä kiinnostunut on varmasti kuullut hieman ristiriitaisen neuvon: mieli on hyvä rauhoittaa ja tunteet unohtaa sijoituspäätöksissä. Kyseinen neuvo on teoriassa loistava ja toimiva. On kuitenkin yksi ongelma – ihmismieli.
Hyvä, paha ihmismieli
Tutkijat ja historian tunnetuimmat filosofit ovat tutkineet ihmismieltä vuosisatojen ajan. Myös sijoittajan mieltä ja käyttäytymistä on tarkasteltu tutkimuksissa. Niissä on havaittu esimerkiksi, että aivomme vapauttavat dopamiinia, kun saamme rahaa tai menestymme taloudellisesti. Toisaalta aiemmat kokemuksemme vaikuttavat siihen, miten siedämme riskejä ja epäonnistumista.
Käyttäytymiseen ja pelkoihin vaikuttavat tekijät eivät ole yksiselitteisiä. Usein ne ovat hyvin yksilökohtaisia ja osin ulkoisten tekijöiden vaikutusten alaisia. Pelko omaisuuden menettämisestä voi myös olla seurausta omasta epävarmuudesta tai elämäntilanteesta. Suurimmat sijoituksiin liittyvät tappiot liittyvätkin juuri ihmisen psykologiaan. Saatamme esimerkiksi keskustella tuttavamme kanssa sijoittamisesta ja huomaamatta altistumme tuttavan ajatuksille ja päädymme myöhemmin tekemään huonon sijoituspäätöksen.
Yksi esimerkki mielen harhautumisesta alkuperäiseltä sijoituspolulta on Santa Claus Rally eli ”joulupukkiralli”. Siis mikä?
Joulupukkiralli pähkinänkuoressa
Joulupukkiralli tarkoittaa osakemarkkinoilla vuoden lopussa usein nähtävää lyhytaikaista kurssinousua. Alun perin joulupukkiralliksi kutsutun Santa Claus Rallyn havaitsi Yale Hirsch vuonna 1972. Ralli ajoittuu sijoitusvuoden viimeisten päivien ja uuden sijoitusvuoden ensimmäisten päivien väliin.
Osakkeiden hinnat ovat yleensä kyseisellä aikavälillä nousseet, mikä on sijoittajan kannalta iloinen uutinen. S&P 500 -indeksi on tyypillisesti noussut keskimäärin 1,3 % niin sanotun joulupukkirallin aikana. Kun tarkastellaan tilastoja vuodesta 1950 alkaen, huomataan, että 79% vuosista osakekurssit ovat joulupukkirallin aikana olleet korkeampia.
On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka olemme todistaneet joulupukkirallia useana vuonna, ”teoriaa” ei voida pitää täysin aukottomana.
Mistä joulupukkiralli sitten kumpuaa? Kuten aiemmin mainitsimme, psykologialla on rooli myös sijoittamisessa. Joulupukkiralliin onkin arveltu liittyvän psykologisia tekijöitä. Tiedämme, että joulu on juhlan aikaa, ja osa sijoittajista on liikkeellä joulumielen rikastamalla asenteella. Optimismi, joulun vilkastama kulutus, verosuunnittelu ja aktiivisen kaupankäynnin hetkellinen hiljentyminen saattavat käynnistää ”rallin”.
Joulupukkirallin voi toki myös välttää, jos haluat jouluna nauttia vain yhdessäolosta, rentoutumisesta ja joulusuklaista. Suorien osakkeiden hankkimisen sijaan rahastovalikoimastamme löytyy erinomaisia vaihtoehtoja sijoittajalle, joka haluaa ulkoistaa päätöksenteon rahastoa hoitavalle salkunhoitajalle. Säästämällä säännöllisesti rahastoon hankit osuuksia sekä kurssilaskuissa että -nousuissa. Pääset siis silloinkin mukaan ralliin!
Sijoittaja – Tunne itsesi
Sijoittajalle tärkeäksi taidoksi mielletään usein analyyttisyys. Ihmisinä emme pääse pakoon käyttäytymiseemme vaikuttavia tekijöitä, vaikka kuinka yrittäisimme. Sijoittajalle tärkeitä taitoja ovat omien heikkouksien, vahvuuksien ja tavoitteiden tunnistaminen. Kun tunnistamme nämä tekijät, voimme välttyä esimerkiksi liialliselta optimismilta ja ylimielisen asenteen aiheuttamilta tappioilta.
Mielemme on täynnä kognitiivisia vääristymiä, ja mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä helpompi meidän on välttyä vääristymien vaaroilta ja irrationaaliselta ajattelulta. Irrationaalinen ajattelu harvoin johtaa sijoittamisessa merkittäviin voittoihin ilman merkittäviä tappioita. Tosiasia on kuitenkin, että markkinat koostuvat ihmisistä, jotka tuntevat tunteita ja ajoittain toimivat epäjohdonmukaisesti. Joulun alla voimme lohduttaa itseämme ja uskoa epäjohdonmukaisuuden johtuvan vaikkapa joulun taiasta.
Heikkouksien kieltämisen sijaan, voimme myöntää, että me ihmiset olemme erehtyväisiä – Errare humanum est – myös sijoittaessaan.
Kaipaatko lukemista jouluksi?
Tutustu muihin artikkeleihimme Funds Magazinessa!
Tästä juttuihin