Suomen taloudesta on viime vuosina kerrottu synkkää tarinaa: työttömyys on korkeaa, asuntomarkkinat takkuilevat ja valtionvelka paisuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan syvensi jo valmiiksi haastavaa tilannetta, ja monien mielissä Suomi näyttäytyy talousvaikeuksien maana.
Osakemarkkinoilta piirtyvä kuva on kuitenkin toisenlainen.
Suurin osa Helsingin pörssin yhtiöistä ei nimittäin ole ensisijaisesti sidoksissa Suomen vaan maailman talouteen. Noin 80 prosenttia suomalaispörssien yhtiöiden liikevaihdosta syntyy Suomen ulkopuolella. Siksi niiden menestys nojaa paljon enemmän globaaliin talouskehitykseen kuin kotimaan suhdanteisiin.
– Suomen osakemarkkina liikkuu itse asiassa vain osittain Suomen talouden tahdissa. Sijoittajat ostavat globaaleja yhtiöitä, joilla vain sattuu olemaan kotipaikka Suomessa, sanoo Nordea Asset Managementissa pohjoismaisista, suomalaisista ja ruotsalaisista osakesijoituksista vastaava Marie Karlsson.
Karlssonin vetämä tiimi hoitaa pohjoismaisiin osakkeisiin sijoittavia rahastoja. Alueella toimii noin 900 listattua yhtiötä, ja tiimin tavoite on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: tarjota sijoittajille parempaa tuottoa kuin vertailuindeksi. Tämä voi onnistua vain, jos yhtiöt tunnetaan perinpohjin.
– Meille ei riitä, että tiedämme, mitä yritys tekee. Me selvitämme, miten se ansaitsee rahansa, keitä sen asiakkaat ovat ja mitkä tekijät ajavat sen kasvua tai voivat pysäyttää sen, Karlsson kertoo.
Meille ei riitä, että tiedämme, mitä yritys tekee. Me selvitämme, miten se ansaitsee rahansa, keitä sen asiakkaat ovat ja mitkä tekijät ajavat sen kasvua tai voivat pysäyttää sen
Huonot uutiset voivat luoda hyviä ostopaikkoja
Monilla suomalaisyhtiöillä on yhä vahva kotimainen jalansija esimerkiksi henkilöstön kautta, mutta sen asiakkaat ja liiketoiminta ovat globaaleja. Kyse voi olla teollisuusyrityksistä, jotka toimittavat komponentteja kansainvälisiin tuotantoketjuihin, tai teknologiayhtiöistä, joiden ratkaisuja käytetään Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.
Siksi Suomen talouskasvun pienet heilahtelut eivät välttämättä näy suoraan yritysten osakekursseissa.
Kun talousuutiset ovat negatiivisia, sijoittajat kuitenkin muuttuvat usein myös varovaisemmiksi. Tämä voi painaa osakekursseja laajemminkin – ja vaikuttaa myös sellaisten yhtiöiden kursseihin, joiden liiketoiminta sujuu hyvin.
– Näemme aika usein tilanteita, joissa yhtiön liiketoiminta kehittyy vakaasti, mutta osakkeen arvostus on silti matalalla, Karlsson sanoo.
Toisin sanoen hyväkin yhtiö voi joutua ”alennusmyyntiin”, jos markkinoilla keskitytään liiaksi otsikoihin. Toki riski voi hyvin olla myös päinvastainen.
– Vahvakin yhtiö voi muuttua liian kalliiksi, jos osakkeen arvostus on noussut liikaa. Silloin jätämme sen mieluummin pois sijoituksistamme, Karlsson toteaa.
Pienet markkinat, suuret yhtiöt
Suomen pörssiin on listattu melko vähän yrityksiä, ja siksi muutama suuri yhtiö hallitsee osakemarkkinaa. Passiivinen sijoittaminen indeksiä seuraamalla voi johtaa siihen, että suuri osa sijoituksista keskittyy muutamaan yksittäiseen yritykseen, mikä lisää sijoituksen riskiä.
– Tässä korostuu aktiivisen valinnan merkitys. Hajautus on edelleen sijoittajan paras turva, Karlsson painottaa.
Osakemarkkinoiden keskittyneisyys tuo haasteita myös rahastonhoitajille, sillä sääntely rajoittaa yksittäisten osakkeiden enimmäispainoa salkuissa. Vuonna 2025 tilanne oli erityisen haastava, koska juuri suurimmat suomalaisyhtiöt menestyivät parhaiten.
Vahvakin yhtiö voi muuttua liian kalliiksi, jos osakkeen arvostus on noussut liikaa. Silloin jätämme sen mieluummin pois sijoituksistamme
Raskaat päästöt – mutta aktiivinen omistajuus
Suomalainen osakemarkkina on myös vahvasti kytköksissä hiilidioksidipäästöiltään raskaisiin toimialoihin, kuten metsäteollisuuteen, teräkseen ja energiaan. Vaikka Suomi panostaa uusiutuvaan energiaan, osa energiantuotannosta on yhä fossiilipohjaista.
Nordea ei kuitenkaan lähesty asiaa poissulkemalla näitä yhtiöitä automaattisesti.
– Me pyrimme mielummin vaikuttamaan. Käymme aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa ja painostamme niitä siirtymään kestävämpään suuntaan. Kyky menestyä vähähiilidioksidisessa maailmassa on pitkällä aikavälillä ratkaisevaa arvonluonnille. Ja jos yritys ei muutu, se jää kilpailussa jälkeen, Karlsson sanoo.
Kansainväliset johtajat tuovat näkyvyyttä
Karlsson pitää positiivisena myös sitä, että yhä useampi suomalaisyritys saa kansainvälisen toimitusjohtajan. Pieneltä kuulostava muutos voi olla yllättävänkin merkittävä.
– Suomalaiset yritykset ovat erinomaisia kehittämään tuotteita, mutta ne eivät ole aina olleet yhtä hyviä myymään tarinaansa maailmalle tai viestimään sijoittajille. Johtoryhmät ovat perinteisesti olleet varovaisia lupauksissaan. Kansainväliset johtajat ovat usein kunnianhimoisempia ja taitavampia kertomaan, miksi yhtiö on kiinnostava. Se lisää kiinnostusta suomalaista osakemarkkinaa kohtaan ja voi lopulta näkyä myös osakkeiden arvostuksissa, Karlsson sanoo.
Otsikoita monisyisempi todellisuus
Vaikka julkinen keskustelu maalaa Suomesta usein kriisimarkkinan kuvaa, todellisuus on monimutkaisempi. Monet suomalaisyritykset ovat globaaleja toimijoita, niiden kannattavuus on hyvällä tasolla ja osakkeita hinnoitellaan paikoin tavalla, joka ei täysin heijasta niiden pitkän aikavälin potentiaalia.
– Juuri tällaisissa markkinoissa oikeiden valintojen merkitys korostuu. Pelkkien otsikoiden seuraaminen ei riitä – ja itse asiassa Suomen osakemarkkina kuuluu yli ajan maailman parhaiten tuottaneisiin, Karlsson summaa.
Tämä on Nordea Funds Oy:n julkaisemaa markkinointimateriaalia. Aineiston tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä sitä ole tarkoitettu ennusteeksi tai tutkimukseksi. Materiaali tai siinä esitetyt näkemykset tai mielipiteet eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä sitä tule käyttää sijoituspäätöksen perusteena. Näkemykset ja mielipiteet heijastavat nykyisiä markkinaolosuhteita, ja ne voivat muuttua. Vaikka esitettyjen tietojen katsotaan olevan oikeita, niiden paikkaansa pitävyydestä, toteutumisesta tai täydellisyydestä ei voida antaa takuuta. Nordea Funds Oy on Suomeen rekisteröity rahastoyhtiö, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Tätä aineistoa ei saa jäljentää eikä levittää ilman etukäteislupaa. © Nordea Funds Oy. Materiaalia ei ole tarkoitettu Yhdysvaltain kansalaisille, eivätkä Yhdysvaltain kansalaiset saa merkitä Nordea Funds Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja.
