Maailman osakemarkkinat nousivat useiden vuosien ajan varsin vakaasti, mutta vuonna 2020 koronapandemia, sen jälkeinen inflaatio ja vuodesta 2022 alkaen Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat viime vuosina järkyttäneet markkinoita.
Maailmanhistoriaan jääneet tapahtumat ovat ennenkin heiluttaneet markkinoita ja piirtäneet notkahduksia kurssikäyriin - ja tämä tulee varmasti jatkumaan. Itse asiassa taloustieteilijät odottavat osakekriisien tapahtuvan noin kymmenen vuoden välein.
Käy kanssamme läpi viimeisten 100 vuoden suurimmat kriisit amerikkalaisen Dow Jones -osakeindeksi valossa.
Pörssiromahdus 1929 – ja sitä seurannut taantuma
Osakemarkkinoiden tunnetuin kriisi on epäilemättä Wall Streetin pörssiromahdus vuonna 1929, jonka vaikutus maailmantalouteen oli valtaisa. 1920-luvulla elettiin noususuhdannetta ja tunnelmat olivat ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1918 optimistiset. Iloinen 20-luku vaihtui kuitenkin paniikkiin lokakuussa 1929, kun osakkeiden hinnat lähtivät jyrkkään laskuun, mikä sai yksityis sijoittajat myymään sijoituksiaan paniikissa. Lasku huipentui 29. lokakuuta, jolloin pörssin markkina-arvo laski tähtitieteelliset 14 miljardia dollaria.
Seuraavien kolmen vuoden aikana Yhdysvaltain pörssi laski noin 89 prosenttia, ja vuonna 1933 työttömänä oli 25 % työvoimasta. Yhdysvaltojen merkitys maailmantaloudelle oli suuri jo tuolloin. Kun pörssiromahdus tapahtui, veti Yhdysvallat investointinsa pois, mikä sai pörssit laskuun myös Euroopassa. Etenkin Saksan taloudelle, jossa iloista 1920-lukua ei oltu ensimmäisen maailmansodan jälkeen koettu lainkaan, isku oli kova.
Maailmansota ja pelko uudesta lamasta
Seuraava osakemarkkinoiden kriisi nähtiin toisen maailmansodan ja sen jälkeisenä aikana. Yhdysvalloissa presidentti Roosevelt koetti nostaa maan vuoden 1929 jälkeisestä taantumasta erilaisten ohjelmien avulla. Ohjelmat toimivat hyvän aikaa, mutta 1937 maailman pelätessä sodan syttymistä osakekurssit lähtivät jälleen laskuun. Syyskuussa 1939 saksalaiset hyökkäsivät Puolaan ja toinen maailmansota alkoi.
Sodanjälkeistä aikaa leimasi pelko 1930-luvun taantuman paluusta. Vaikka Yhdysvalloissa yritysten tulokset nousivat sodan päättymisen jälkeen uusiin ennätyksiin, pysyi osakemarkkinoiden kehitys yhä taantumapelkojen vuoksi vaisuna. Kurssit lähtivät koko 50-luvun kestäneeseen nousuun vasta vuonna 1949. Dow Jones -indeksi saavutti aiemmat huippunsa uudelleen vasta marraskuussa 1954.
Kylmä sota iskee osakemarkkinoille
Osakemarkkinoiden nousu jatkui vuoteen 1961 saakka, jolloin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota oli kiivaimmillaan. Markkinat alkoivat laskea vuoden 1961 lopussa ja lasku jatkui koko seuraavan vuoden. Kriisin varsinaisesta syystä ei ole koskaan päästy yksimielisyyteen.
Kylmä sota kulminoitui lokakuussa 1962, kun amerikkalainen Neuvostoliiton yllä lentänyt lentokone ammuttiin alas. Pelot sodasta lisääntyivät. Vaikka kriisi oli vakava, se oli myös lyhyt – jo vuoden 1963 lopussa osakekurssit olivat jälleen kriisiä edeltäneellä tasolla. Yhdysvalloissa kriisiä kutsuttiin tammikuussa 1961 presidentiksi tulleen John F. Kennedyn mukaan ”The Kennedy Slide of 1962”.
Vietnam ja Watergate aiheuttavat levottomuutta
Yhdysvallat tehosti kylmän sodan yhteydessä Neuvostoliiton liittolaisiin kohdistuvaa politiikkaansa ja antoi siksi täyden tukensa Etelä-Vietnamille, joka oli vuodesta 1955 lähtien käynyt sotaa kommunistista Pohjois-Vietnamia vastaan. Vuonna 1965 Yhdysvallat lähetti sotilaita Vietnamiin, mutta televisiossa näytettyjen väkivaltaisten sotareportaasien jälkeen amerikkalaiset alkoivat vastustaa sotaa. Vuonna 1967 noin 35 000 amerikkalaista osallistui Vietnamin sodan vastaiseen mielenosoitukseen Pentagonin edessä.
Sota päättyi vuonna 1975, jolloin Yhdysvaltain osakemarkkinoita painoivat geopoliittiset jännitteet, öljykriisi ja inflaatio. Tilannetta heikensi vallan laajan väärinkäytön hallituksessa paljastanut Watergate-skandaali, jonka seurauksena presidentti Nixon joutui elokuussa 1974 eroamaan virastaan.
Ensimmäinen globaali kriisi 1987
1970-luvun lopulla osakemarkkinat ja Yhdysvaltain talous lähtivät nousuun, joka jatkui vuoden 1987 yllättävään romahdukseen saakka. Osakemarkkinoiden dramaattinen lasku alkoi maanantaina 19. lokakuuta 1987 Aasiassa ja jatkui Euroopassa huipentuen lopulta Yhdysvalloissa.
Romahduksen syytä on spekuloitu paljon, ja sille näyttäisi olevan useita selittäjiä: Futuurit olivat sijoitustuotteina uusia, käytiin kansainvälistä keskustelua öljystä ja valuuttakursseja ja korkoja koetettiin manipuloida. Kriisi teki myös ensimmäistä kertaa näkyväksi, kuinka sidoksissa kansalliset rahoitusmarkkinat olivat toisiinsa.
Lokakuun 1987 tapahtumia verrattiin vuoden 1929 tapahtumiin, mikä herätti pelot taantumasta. Pelko oli kuitenkin perusteeton: Dow Jones -indeksi toipui nopeasti. Vaikka 19. lokakuuta tapahtunut lasku oli suurin yhden päivän aikana koskaan tapahtunut lasku, päätyivät osakemarkkinat vuonna 1987 yli kahden prosentin tuottoon.
Vuodesta 1989 lähtien pörssit nousivat. Monien ekonomistien mukaan keskuspankkien rooli taantuman välttämisessä oli tuolloin ratkaiseva. Erityisesti silloista Yhdysvaltain keskuspankin johtajaa Alan Greenspania on kiitelty nopeasta ja tehokkaasta markkinalikviditeetin varmistamisesta. Toisaalta häntä on myös kritisoitu siitä, että hän toiminnallaan puuttui markkinakehitykseen.
Kun IT-kupla puhkesi
1990-luvulla pörssit jatkoivat nousuaan. Internet valloitti maailmaa vuosikymmenen lopussa ja loi kokonaan uudenlaisia yrityksiä – niin kutsuttuja dotcom-yrityksiä. Monet uusista teknologiayrityksistä listautuivat pörssiin ja menestyivät. Osakekurssit nousivat ja yhtiöiden arvostukset olivat erittäin korkeita – Dow Joneskin saavutti huippunsa vuonna 2000. Vuoden 2001 puolivälissä IT-kupla kuitenkin puhkesi ja monet sijoittajat myivät osakkeensa, mikä sai kurssit jyrkkään laskuun.
Fakta: Kuplat rahoitusmarkkinoilla
Kupla syntyy, kun rahoitusomaisuuden tai raaka-aineen hinta nousee ensin tasolle, joka on kaukana joko omaisuuden aiemmasta ja/tai todellisesta arvosta, ja laskee tämän jälkeen voimakkaasti.
Vuosien 2000-2001 IT-kuplaa pidetään kuplana, koska niin kutsuttujen dotcom-yritysten osakekurssit olivat nousseet huomattavasti yritysten todellista arvoa korkeammalle. Yhtiöiden osakekurssit päätyivät dramaattiseen laskuun.
Ensimmäinen tunnettu kupla on Hollannin tulppaanikupla 1630-luvulta. Tulppaani oli 1550-luvun Euroopassa täysin uusi kukka, josta tuli eksoottinen statussymboli. 1600-luvulla keskiluokalla oli talouden elpymisen ansiosta rahaa ostaa hienoja kukkia ja tulppaanien kysyntä kasvoi. Tämä nosti hintoja nopeasti marraskuun 1636 ja helmikuun 1637 välillä. Harvinaisimpia tulppaanisipuleita myytiin hintaan, joka oli kuusinkertainen keskivertoihmisen vuosituloihin nähden. Tulppaanisipulien hinta romahti toukokuussa 1637 ja laski 99 prosenttia.
Finanssikriisi
2000-luvulla monet amerikkalaiset asunnonostajat ottivat niin kutsuttua subprime-asuntolainaa. Vuosina 2005 - 2006 sarja koronnostoja yhdessä asuntojen hintojen laskun kanssa johti siihen kuitenkin monien osalta maksukyvyttömyyteen. Myös asuntomarkkinoille ja subprime-lainoihin liittyviin omaisuuseriin sijoittaneet pankit kärsivät tappioita.
Yhdysvaltain valtio otti syyskuun 7. päivänä vuonna 2008 haltuunsa kaksi asuntoluottolaitosta, Fannie Maen ja Freddie Macin. Maan neljänneksi suurin investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin 15. syyskuuta 2008 ja 16. syyskuuta maailman suurin vakuutuskonserni AIG siirtyi Yhdysvaltain valtiolle.
Finanssikriisi oli käynnissä. Pankit olivat paineen alla ja sijoittajien halu päästä eroon osakkeistaan sai pörssit rajuun laskuun.
Koronakriisi
Maaliskuussa 2020 maailma oppi uuden sanan: covid-19. Kiinassa alkaneesta epidemiasta ilmoitettiin Maailman terveysjärjestö WHO:lle joulukuussa 2019. Maaliskuun 11. 2020 WHO julisti covid-19:n pandemiaksi, ja monet maat sulkivat rajansa kansalaisia suojellakseen.
Osakemarkkinat reagoivat pandemiaan rajusti ja Dow Jones lähti laskuun jo 19. helmikuuta 2020. Maaliskuun 23. päivään mennessä se saavutti pohjan ja oli laskenut 36 prosenttia. Tästä alimmasta tasosta indeksi nousi 87 prosenttia huhtikuun ensimmäiseen päivään vuonna 2022 mennessä.
Inflaatio ja Invaasio 2021–202?
Olimme tuskin ehtineet toipua koronapandemiasta, kun inflaatio ja sen myötä korot lähtivät nousuun ja etenkin IT- ja kasvuosakkeiden kurssit laskivat Yhdysvalloissa.
Vuoden 2022 neljän ensimmäisen kuukauden aikana IT-painotteinen Nasdaq-indeksi menetti dollareissa laskettuna neljänneksen arvostaan. Inflaatio lähti varovaiseen nousuun jo pandemian aikana. Useat suuret satamat muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa olivat ajoittain suljettuina, mikä sai aikaan merkittäviä logistiikkaongelmia joiden seurauksena etenkin kuljetus- ja energia-aloilla hinnat nousivat.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui inflaation vuoksi nostamaan ohjauskorkoaan 0,50 prosenttiyksikköä 16. maaliskuuta 2022. Muut keskuspankit seurasivat perässä, ja sen jälkeen sekä Yhdysvalloissa että monissa muissa maissa korkoja nostettiin useaan otteeseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vauhditti inflaatiota, muun muassa koska sekä Ukraina että Venäjä ovat merkittäviä viljan ja soijan tuottajia. Hyökkäys nosti myös öljyn ja kaasun hintoja.
Vuonna 2024 inflaatio vakiintui normaalimmalle tasolle ja korot kääntyivät laskuun. Yritykset ja kotitaloudet olivat kuitenkin tasapainotelleet jo pitkään korkeiden korkojen kanssa, ja tilanne on ollut monille hankala heikon taloussuhdanteen vuoksi.
Vuoden 2025 alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kärkevät poliittiset lausunnot ja tullimääräykset loivat epävarmuutta markkinoille.
Tämän historia meille opettaa
Kukaan ei voi tietää, miten ja milloin seuraava kriisi puhkeaa. Tiedämme nyt, että geopoliittisesta epävakaudesta, konflikteista, sodista ja talouden epävarmuudesta huolimatta pörssien kehitys säilyi globaalisti hyvänä myös vuonna 2024. Voiko vuoden 2025 epävakaa alku johtaa syvempään kriisiin vai olemmeko jo palaamassa vakaampaan tilanteeseen tilannetta jää nähtäväksi.
Historian perusteella voimme kuitenkin oppia, että jatkossakin kriisejä varmasti puhkeaa ja hiipuu, ja lopulta niistä on aina elvytty. Vaikka taloudellinen kriisi pelottaa kun sen läpi elämme, ovat kriisit lopulta tehneet pitkän aikavälin positiiviseen kehitykseen tilapäisiä lovia. Epävakaassa tilanteessa onkin hyvä tarkastella ja harkita kehitystä myös vähän pidemmältä ajalta.
Presidentti Trump asettaa uusia tulleja
Amerikkalaisissa osakkeissa suurin lasku koronapandemian jälkeen. Presidentti Trumpin asettamat uudet tullit sysäävät osakkeet jyrkkään laskuun 3.huhtikuuta 2025.
Ilmoitus tullimaksuista saa maailman osakemarkkinat ja markkinakorot jyrkkään luisuun. Sijoittajat pelkävät tullien painavan yritysten tuloksia rajusti ja kauppasodan johtavan jopa taantumaan.
