Yli sadassa maassa poliisit, palomiehet, ensihoitajat, vanginvartijat, sairaaloiden työntekijät ja myymälähenkilöstö käyttävät yhdysvaltalaista keksintöä, joka on vuosien mittaan kehittynyt yksittäisestä laitteesta kokonaiseksi teknologiaratkaisuksi. Nykyisin se parantaa julkisten tilojen turvallisuutta monin eri tavoin.
Kaikki alkoi yli 30 vuotta sitten, kun Axonin perustaja Rick Smith toi markkinoille Taser-etälamauttimen. Hänen tavoitteensa oli löytää tapa rauhoittaa vaarallisia tilanteita ilman ampuma-aseita.
Seuraavaksi yhtiö toi markkinoille vartalokameran, joka kehitettiin alun perin dokumentoimaan tilanteita, joissa etälamautinta käytettiin. Nykyisin vartalokamera on vain osa laajaa tuote- ja ohjelmistokokonaisuutta, jossa tekoäly liittää erilaisia ratkaisuja yhteen.
– Investoimme merkittävästi sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että nykyisten ratkaisujemme parantamiseen, jotta asiakkaat saisivat enemmän irti jo käytössään olevista tuotteista. Olemme iloksemme nähneet, että tämä sitouttaa asiakkaita ja saa heidät ostamaan lisää. Tekoäly vauhdittaa nyt kehitystä, kertoo Cameron Brooks, Axonin kaupallinen johtaja. Axon on yksi Nordean Global AI Innovators Fund -rahaston sijoituskohteista.
Hätäpuhelusta tapausten ratkaisuun
Hyvä esimerkki on Axonin uusin tekoälyratkaisu, ”From call to closure”. Se auttaa prosessissa, joka käynnistyy hätäpuhelusta ja päättyy vasta, kun tapaus on ratkaistu. Hätäkeskuksen päivystäjälle ratkaisu tarjoaa huomattavasti aiempaa enemmän tietoa. Jos soittaja esimerkiksi puhuu vierasta kieltä, puhelu voidaan kääntää automaattisesti. Hätäkeskus voi myös välittää live-videota suoraan tapahtumapaikalle matkalla olevalle poliisille.
– Aiemmin viestintä koostui useista erillisistä puhelinkeskusteluista. Nyt tieto tapahtumasta saavuttaa poliisin paljon nopeammin, koska kaikki on koottu samaan paikkaan, Cameron Brooks selittää.
Kun poliisi saapuu tapahtumapaikalle, vartalokamera voi käynnistyä automaattisesti. Kamera alkaa tallentaa automaattisesti myös silloin, jos poliisi ottaa esiin ampuma-aseen tai etälamauttimen. Joissain tilanteissa tallennus voi alkaa jo, kun poliisi nousee ulos autosta.
– Ratkaisumme voi hyödyntää myös vartalokameran äänitallenteita ja laatia niiden pohjalta ensimmäisen luonnoksen poliisiraportista. Tämä säästää poliiseilta tuntikausien työn. Kun poliisi saattoi aiemmin käyttää työvuorostaan kaksi tai kolme tuntia raporttien kirjoittamiseen, sama työ hoituu nyt nopeammin, Cameron Brooks sanoo
Tekoäly on ihmistä tehokkaampi
Kerättyä dataa voidaan hyödyntää myös toisin. Sen tarjoaman reaaliaikaisen tilannekuvan avulla hätäkeskuksessa työskentelevä kenttäjohtaja voi seurata poliisien vartalokameroiden kuvaa suorana. Järjestelmästä voidaan hakea myös aiempia tallenteita tai siihen voidaan yhdistää valvontakameroita. Näin live-videota voidaan analysoida vaikkapa kaikista Kööpenhaminan tai New Yorkin kameroista ja määrittää erilaisia tilanteita tai tapahtumia, joita tekoälyn halutaan tarkkailevan.
– Useimmissa kaupungeissa kameroita on yksinkertaisesti aivan liikaa, jotta ihminen pystyisi valvomaan niitä kaikkia. Tekoäly-järjestelmä voidaan esimerkiksi opettaa havaitsemaan, jos joku putoaa junaraiteille, vilkkaalla aukiolla puhkeaa tappelu tai auto ajaa päin punaista. Kun tekoäly tunnistaa tapahtuman, se voi hälyttää apua automaattisesti. Tämä on selvästi tehokkaampaa kun se, että ihmiset katsoisivat näyttöjä koko päivän, Cameron Brooks sanoo.
Jotta asiakkaat saisivat enemmän irti jo käytössään olevista tuotteista, investoimme merkittävästi sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että nykyisten ratkaisujemme parantamiseen.
Vartalokamerasta tulee assistentti
Jos tilanne johtaa epäillyn pidättämiseen, tallenteita voidaan käyttää todisteina ja säilyttää turvallisesti pilvipalvelussa, jossa kukin viranomainen omistaa omat tietonsa.
– Vaikka nykyinen alustamme on edistynyt huomattavasti kymmenessä vuodessa, olemme nähneet vasta osan tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista. Esimerkiksi vartalokamera voi jo nykyisin tallentaa videota, auttaa raporttien kirjoittamisessa ja kääntää puhetta. Tulevaisuudessa siitä tulee kuitenkin paljon älykkäämpi assistentti: poliisi voi keskustella kameran kanssa, saada tukea tilanteen aikana tai päästä käsiksi olennaisiin tietoihin ilman, että hänen täytyy etsiä niitä itse. Se muuttaa työnteon perusteellisesti, Cameron Brooks ennustaa ja jatkaa:
– Sama koskee myös muita alustojamme. Tekoäly liittää tuotteet tiiviimmin yhteen, ja kun hätäkeskus, vartalokamerat, valvontakamerat ja asianhallintajärjestelmät toimivat yhdessä, tiedonkulku paranee. Sen avulla päätöksiä voidaan tehdä nopeammin, manuaalista työtä on vähemmän ja tulokset paranevat.
Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, Axonille tärkeintä ei lopulta ole teknologia itse. Tärkeintä ovat ihmiset, jotka sitä käyttävät.
– Jos teknologia ei auta ihmisiä tekemään työtään paremmin, se on arvotonta. Emme halua korvata ihmistä, vaan helpottaa työskentelyä, Cameron Brooks selittää, ja toteaa lopuksi itsekin yllättyneensä siitä, kuinka suuri vaikutus laitteiston, ohjelmistojen ja tekoälyn yhdistämisellä voi olla.
Axon sijoituskohteena
Axon on esimerkki yhtiöstä, johon voi sijoittaa Nordean erityisen tekoälyrahaston, Global AI Innovators Fund BQ, kautta. Rahasto sijoittaa yhtiöihin, jotka joko mahdollistavat tekoälyn kehitystä tai rakentavat tekoälyä osaksi omia tuotteitaan.
Lisätietoja kulujen vaikutuksesta, rahaston historiallisesta tuotosta ja riskeistä saat napsauttamalla tästä.
