Tekoälystä on tullut tärkeä arjen apu Lillebæltin sairaalan syöpäosaston lääkäreille. Tekoälyn hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaan hoidon tarjoamisessa eturauhassyöpäpotilaille olisi kuitenkin voinut jäädä vain ajatuksen tasolle.
Onneksi niin ei käynyt, ja nyt eturauhassyöpäpotilaille voidaan tarjota mahdollisimman tehokasta hoitoa. Yksi tapaus kerrallaan sairaalafyysikot ja lääkärit ovat pikku hiljaa kerryttäneet kokemusta siitä, miten tekoäly voi auttaa arjen työssä samalla tavalla kuin kollega, joka ei ole vain taitava vaan myös työskentelee salamannopeasti ja väsymättä.
– Olen iloinen huomatessani, miten tekoälyratkaisut on otettu yhä laajemmin käyttöön. Oli nimittäin mahdotonta tietää, haluaisivatko lääkärit työskennellä tekoälyn avulla ja näkisivätkö he sen tuomat hyödyt. Niin kuitenkin kävi. Vastaavia ratkaisuja on otettu käyttöön laajalla rintamalla, Lars Henrik Jensen sanoo.
Suunnitteluaika lyhenee
Lars Henrik Jensen on onkologian osaston ylilääkäri Vejlen sairaalassa, joka on osa Lillebæltin sairaalaa. Osaston 250 kokopäiväistä työntekijää työskentelee syövän erikoishoidon parissa. Hoitomuotoja ovat kemoterapia, sädehoito ja palliatiivinen hoito.
Suurella osalla osaston potilaista on eturauhassyöpä, joten oli luontevaa lähteä selvittämään, voisiko tekoälystä olla apua sädehoitosuunnitelmien laatimisessa silloin, kun lääkäri yhdessä potilaan kanssa on todennut sädehoidon parhaaksi hoitovaihtoehdoksi.
– Sädehoitosuunnitelmien tekeminen on hyvin tekninen ja hidas prosessi, joka voi kestää 5–10 päivää yhden potilaan osalta. Siksi oli hyödyllistä selvittää, voisimmeko tehostaa työprosessiamme esimerkiksi lyhentämällä suunnitteluaikaa tekoälyn avulla. Jo muutama lisäpäivä lisää potilaan selviytymismahdollisuuksia, Lars Henrik Jensen sanoo.
Hoidon tehostaminen
Prosessi on työläs, koska siihen sisältyy monta vaihetta ja paljon manuaalista työtä. Kun on todettu, että sädehoito on paras hoitomuoto, potilaan keho kuvataan siltä alueelta, johon sädehoitoa annetaan. Seuraavaksi lääkäri piirtää kuviin ne alueet, joille annetaan sädehoitoa ja joille sitä ei anneta. Sen jälkeen sairaalafyysikko tekee suunnitelman siitä, miten sädehoitoa tulisi antaa niin, että se vaikuttaa kehon oikeisiin kohtiin. Lopuksi fyysikko ja vastaava lääkäri neuvottelevat siitä, onko suunnitelma optimaalinen vaatimusten, tehokkuuden ja potilasturvallisuuden kannalta.
– Piirustusten piirtäminen käsin kestää kauan, mutta tekoälyn avulla voimme saada luonnoksen, jota lääkäri voi muokata sen sijaan, että hän tekisi jokaisen suunnitelman alusta lähtien. Tämä vapauttaa aikaa esimerkiksi yksityiskohtaisiin keskusteluihin potilaan tilanteesta: onko hän nuori vai vanha, onko hänellä muita sairauksia jne. Tämä parantaa yksittäisen potilaan hoidon laatua, ja lääkärit voivat keskittyä niihin osa-alueisiin, joihin he voivat vaikuttaa eniten, Lars Henrik Jensen selittää.
Ajansäästön lisäksi osaston kokemus on, että jopa erittäin kokeneet lääkärit piirtävät kuvia eri tavalla. Ja tässä tekoäly voi myös auttaa.
– Kun tekoälymallit saadaan tekemään piirustusehdotuksia, inhimilliset eroavaisuudet tasoittuvat. Piirustuksista tulee huomattavasti yhdenmukaisempia, mikä lisää potilasturvallisuutta, Lars Henrik Jensen sanoo.
Kun tekoälymallit saadaan tekemään piirustusehdotuksia, inhimilliset eroavaisuudet tasoittuvat. Piirustuksista tulee huomattavasti yhdenmukaisempia, mikä lisää potilasturvallisuutta.
Lisää tietoa myöhäisvaikutuksista
Hoidon yhdenmukaistuminen tarkoittaa myös sitä, että sairaala voi seurata sädehoidon sivuvaikutuksia ajan mittaan.
– Syöpään sairastuneiden elinajanodote on onneksi noussut, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän on entistä tarkemmin arvioitava hoidon haittavaikutuksia. Siksi kiinnitämme yhä enemmän huomiota myöhäisvaikutuksiin, joita esiintyy, kun sädehoitoa on annettu elimille, joiden ei olisi pitänyt sille altistua. Yhdenmukaistamalla potilaiden hoitoa voimme arvioida myöhäisvaikutuksia ja mukauttaa tulevaa hoitoa kokemuksiemme perusteella, Lars Henrik Jensen sanoo.
Hän näkee myös muita tulevaisuuden skenaarioita, joissa tekoälystä voi olla hyötyä. Potilaiden sairauskertomukset ovat usein pitkiä ja sisältävät verikoetuloksia ja kuvia monen vuoden ajalta useista sairaaloista ja useilta osastoilta. Tässä tekoälyyn pohjautuvat kielimallit voivat olla avuksi. Niiden avulla saadaan yleiskuva potilaskertomusten tiedoista, jolloin lääkäri voi esimerkiksi nopeasti selvittää potilaan sydämen kunnon.
– Potilasturvallisuus lisääntyy, kun lääkäri on käynyt läpi potilaskertomuksen mutta myös käyttänyt hyväkseen teknologiaa, sillä vähitellen hukumme dataan, Lars Henrik Jensen sanoo.
Hyvät valmiudet tulevaan
Toinen tulevaisuuden skenaario on, että tekoälyn avulla voidaan tallentaa lääkärin ja potilaan välisiä keskusteluja, kirjoittaa ne tekstiksi ja tehdä niistä tarkat muistiinpanot potilaskertomukseen sekä helposti ymmärrettävä yhteenveto potilaalle. Tällaisen keskustelun jälkeen tekoälypohjainen avustaja voisi huomauttaa myös, että vastaavissa tapauksissa lääkäri yleensä tilaa uuden kuvantamisen kolmen kuukauden kuluttua, ja kysyä, onko näin tarpeen toimia myös tässä tapauksessa.
– Tällä tavalla voimme tarjota parasta mahdollista hoitoa sekä välttää laiminlyöntejä ja virheitä, joita voi sattua, sillä ihmismuisti on rajallinen, Lars Henrik Jensen sanoo.
– Filosofiani on, että täydellisiä tekoälyratkaisuja ei ole vielä olemassa, mutta meidän on syytä tutustua tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotta voimme varautua tulevaan. Tämä koskee sekä itse kehittämiämme ratkaisuja että niitä lukuisia konsepteja, joita muut palveluntuottajat yrittävät myydä meille tulevaisuudessa, hän ynnää.
Sen vuoksi Lars Henrik Jensen on myös iloinen siitä, että osaston sairaalafyysikot ovat olleet edelläkävijöitä tutkiessaan mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä sädehoidon apuvälineenä. Heidät on koulutettu käsittelemään suuria tietomääriä ja heidän IT-taitonsa ovat erittäin korkealla tasolla. Tämä on johtanut siihen, että osastolla on otettu käyttöön toimintatapa, jossa lääkärit saavat nyt luonnoksen sädehoidon aloittamista varten. Sen lisäksi monet ovat alkaneet nähdä tekoälyn tuomat hyödyt arjessa.
– Olen huomannut, että kyse ei ole enää pienistä yksittäisistä tapauksista, vaan samaa mallia käytetään myös sairaalan muissa yksiköissä ja esimerkiksi pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa. Yhtäkkiä hyödyt huomataan yhä selkeämmin. Tekoäly vapauttaa aikaa varsinaiselle työllemme, joka luo lisäarvoa potilaille, Lars Henrik Jensen sanoo.
Tämä on markkinointimateriaalia. Tässä artikkelissa esitetyt eri yhtiöitä ja/tai sektoreita koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
