Eurooppalaiset Tähdet -rahaston kattaa noin 40 osaketta. Muiden Tähtirahastojen tapaan se kiinnittää erityistä huomiota nk. ESG-ominaisuuksiin. ESG on lyhenne englanninkielisistä sanoista Environment, Social ja Governance. Suomeksi sillä tarkoitetaan sitä, miten tietty yritys huomioi ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita liiketoiminnassaan.
Miten SSAB suurena hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana voi olla houkutteleva sijoitus vastuullisuusnäkökulmasta? Palaamme tähän myöhemmin.
14 000 työntekijää yli 50 maassa
SSAB:n tuotantolaitoksilla Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa rautamalmi kuljetetaan rekka-autoilla kaivoksista laitoksiin. Prosessin aikana malmi tulee ensin savuten ulos suuresta masuunista ja lopulta teräksenä laitoksen toisesta päästä. Valmista terästä käytetään rakennuksissa, suurissa infrastruktuurihankkeissa sekä auto- ja konetuotannossa. Teräksestä voidaan valmistaa paksuja levyjä ja putkia, jotka porataan maahan rakennusten ja suurten rakenteiden ankkuroimiseksi. Teräslevyt voivat myös olla hyvin ohuita, jos ne on tarkoitettu esimerkiksi autojen tai jääkaappien valmistukseen.
SSAB
SSAB on suuri kansainvälinen yhtiö, jonka tilikauden 2021 liikevaihto oli 96 miljardia ja liikevoitto 18,4 miljardia Ruotsin kruunua (noin 8,7 miljardia ja 1,7 miljardia euroa).
Kiinan polkuhinnat ovat historiaa
Viime vuosikymmenet ovat olleet vaikeita eurooppalaisille teräsvalmistajille. Kilpailu markkinoilla on ollut kovaa, koska kiinalaiset teräsvalmistajat ovat valtion tuella tuoneet halpaa terästä Eurooppaan. Tämän seurauksena eurooppalaisten terästuottajien voittomarginaalit ovat olleet hyvin pieniä tai jopa olemattomina. Se on puolestaan johtanut siihen, että uusiin tuotantolaitoksiin ei käytännössä ole investoitu.
– Tämä vaihe on nyt kuitenkin ohi, ja useiden seikkojen perusteella koko teräsmarkkina tulee muuttumaan. Kiinalla on edessään suuria hiilidioksidipäästöihin liittyviä haasteita. Kiinan terästehtaat saastuttavat lähiympäristöjään, mutta sitä ei enää hyväksytä samassa määrin kuin aikaisemmin. Tämän lisäksi Kiina on halukas pienentämään hiilidioksidipäästöjään, René Møller Petersen kertoo.
Eurooppalaisten terästuottajien osakkeilla on Møller Petersenin mukaan matala arvostus.
– Alhainen arvostus perustuu pitkälti oletukseen, että Euroopan teräsmarkkinoille tulvisi jälleen halpaa kiinalaista terästä. Tämä vähentäisi eurooppalaisten tuottajien saamia tuloja. En kuitenkaan usko hinnan palaavaan 400 Yhdysvaltain dollarin tasolle kuten pari vuotta sitten. Uskon teräksen hinnan nousevan hieman, ja siitä on hyötyä eurooppalaisille tuottajille.
Eurooppalaiset tuottajat hyötyvät koronapandemiasta ja likaisen teräksen kiellosta
Euroopassa hyödytään siitä, että Kiina ei enää tuota terästä vientiin. Huomionarvoista on myös se, että EU ei enää hyväksy nk. likaista terästä (dirty steel). Hiili-intensiivisten tuotteiden valmistusta kolmansissa maissa on vuosien ajan katsottu sormien läpi. Tuotteita on tuotu edelleen Eurooppaan sisällyttämättä niitä hiilidioksidipäästöihin. Tulevaisuudessa tuotteita, joita ei tuoteta pienillä hiilidioksidipäästöillä, verotetaan kuitenkin rankemmin.
Koronapandemialla on suuri vaikutus myös teräsmarkkinoiden globaaleihin toimitusketjuihin.
– Kuten monien muidenkin tuotteiden kohdalla, logistiikka on ollut suuri ongelma myös teräksen tuottajille ja ostajille. Kiinasta tilatun teräksen toimitusajankohdasta ei yksinkertaisesti ole ollut mitään varmuutta. Koska eurooppalaiset ostajat eivät voi hyväksyä tätä pitkällä aikavälillä, tilanteella voi olla suotuisa vaikutus eurooppalaisiin terästuottajiin. Markkinaolosuhteiden muutoksen takia aloin tarkastella eurooppalaisia teräksentuottajia rahastoa varten, Møller Petersen muistelee.
Matkalla kohti ”vihreää terästä”
Terästuotanto aiheuttaa todella suuria hiilidioksidipäästöjä. Järjestö nimeltä Global Energy Monitor on tunnistanut ja kartoittanut 82 prosenttia maailman teräksentuotannon hiilidioksidipäästöistä. Järjestön mukaan 553 terästehdasta aiheuttaa 9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Masuuniin tulevan rautamalmin sulatukseen tarvitaan suuria hiilimääriä, jotta teräs on mahdollista erottaa rautamalmista.
SSAB on etulinjassa nk. vihreän teräksen tuotannossa. ”Vihreän teräksen” tuotannossa fossiilisia polttoaineita ei käytetä rautamalmin louhinnan yhteydessä. Myös sulatusprosessi on sähköistetty. Vihreää, hiilivapaata terästä syntyy, kun masuuneihin käytetty sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Viime vuonna SSAB:n pohjoisruotsalainen testilaitos toimitti Volvolle ensimmäisen erän fossiilivapaata terästä.
– SSAB suhtautuu ilmastotavoitteisiinsa todella vakavasti. Yhtiö on äskettäin ilmoittanut olevansa fossiilivapaa 15 vuotta aikaisemmin kuin se oli aiemmin ilmoittanut. SSAB pystyy jo nyt pienimuotoiseen vihreän teräksen tuotantoon. Vuonna 2026 yhtiö pystyy siirtymään laajamittaiseen tuotantoon. Olemme varmoja siitä, että tämä antaa SSAB:lle kilpailuetua, Nordean ESG-analyytikko Till Jorde sanoo.
Suuri kysyntä
René Møller Petersen arvioi, että SSAB:n kaltaisten paikallisten terästuottajien markkinat kasvavat lähivuosina Euroopassa. Ukrainan sodan tilanne tukee osaltaan tätä näkemystä.
– Venäjä ja Ukraina ovat aikaisemmin tuottaneet 20 prosenttia Eurooppaan tuodusta teräksestä. Odotan niiden osuuden pysyvän vähäisenä vielä pitkään. Euroopan pitää tuottaa enemmän terästä itse korvatakseen tuonnin näiltä alueilta. Meidän ei pitäisi olla riippuvaisia maista, joiden poliittisia järjestelmiä emme voi hyväksyä. Vihreä siirtymä luo myös valtavan kysynnän teräkselle, koska esimerkiksi tuulivoimaloita rakennetaan paljon, Møller Petersen kiteyttää.
Nordea Eurooppalaiset Tähdet -rahastoa hallinnoi Nordea Funds Oy.
Artikkelissa esitetyt maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
