Metsäpaloja Turkissa. Yli 47 asteen lämpötiloja Kreikassa. Katastrofaalisia tulvia Saksassa ja Belgiassa. Viime kesä toi mukanaan sääolosuhteita, joita kukaan ei haluaisi kokea lomallaan.
Claus Bodilsen oli yksi matkailijoista, jotka näkivät luonnonkatastrofin läheltä viime kesänä. Hän oli heinäkuun puolivälissä yhdessä puolisonsa kanssa hotellilomalla Cochemin kaupungissa Mosel-joen varrella, kun vesi nousi ja tulvat aiheuttivat mittavia tuhoja.
– Saapumistamme seuraavana päivänä satoi taukoamatta. Kun olimme illalla ulkona syömässä, kuulimme sireenien äänen. Ajattelimme kuitenkin, että meille varmasti ilmoitetaan, jos meidän pitää tehdä jotakin.
Seuraavana päivänä pariskunta lähti kävelylle kohti mäellä sijaitsevaa linnaa. Moselin vartta pitkin kävellessään he huomasivat, miten paljon vesi oli noussut. He näkivät myös joen toiselle puolelle, jossa heidän autonsa oli ollut pysäköitynä edellisenä päivänä. Nyt se oli poissa.
– Joko joki oli vienyt sen tai sitten se oli hinattu pois, Bodilsen kertoo.
Saksalainen hinauspalvelu oli kuljettanut auton pois, kun vesi nousi sen ikkunoiden yläpuolelle.
Pariskunta sai tämän jälkeen tietää, että hotelli suljettaisiin turvallisuussyistä. Matkatoimisto järjesti heille majoituksen toisessa hotellissa Koblenzin kaupungissa.
Ilmastoriskejä ei ajatella
Moselin alue tunnetaan liuskekivestä ja mäkisistä maisemista. Se on tulville altista aluetta. Ilmastonmuutos saa yhä useammin aikaan myrskyjä, rankkasateita ja helleaaltoja.
Bodilsen kertoo, ettei ole koskaan uhrannut ajatustakaan tällaisille asioille matkoja varatessaan. Ei myöskään Saksassa kokemansa tilanteen jälkeen.
– Minä ja puolisoni emme ajattele lainkaan tulviin, helleaaltoihin tai muihin vastaaviin liittyviä riskejä.
Ainoastaan turvallisuuteen liittyvät asiat saisivat Bodilsenit pysymään pois turistikohteista.
– Korkea rikollisuus, konfliktit, sieppaukset ja muut vastaavat voisivat estää meitä matkustamasta, eivät sääilmiöt, hän sanoo.
Turisteilla on lyhyt muisti
Flemming Sørensen toimii professorina ja turismin tutkijana Roskilden yliopistossa. Hänen mukaansa riski joutua ilmastonmuutoksen aiheuttamien rajujen sääilmiöiden uhriksi ei vielä paina vaakakupissa paljoakaan, kun matkailijat valitsevat lomakohteita.
Halu matkustaa on suuri ja turistien muisti lyhyt.
– Jos matkakohteessa on tehty terrori-isku, turistit pysyvät jonkin aikaa poissa. Lyhyellä aikavälillä turvallisuuteen liittyvät asiat vaikuttavat heihin paljonkin. Ihmisillä on kuitenkin hyvin lyhyt muisti. He palaavat kohteeseen enintään yhden tai kahden sesongin jälkeen, hän sanoo.
Syddanskin yliopiston professori ja matkailu-, innovaatio- ja kulttuurikeskuksen johtaja Janne Liburd kertoo, että matkailuala on kasvanut 1950-luvulta lähtien jatkuvasti 4 prosentin vuosivauhtia. Alan tilastoissa näkyvät vain harvat merkittävät tapahtumat.
– Jos ajatellaan suuria katastrofeja, vain kolme tapahtumaa on vaikuttanut kasvuun: syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001, SARS-epidemia vuonna 2003 ja maailmanlaajuinen finanssikriisi vuonna 2009. Niiden jälkeen on palattu normaaliin hyvinkin nopeasti, Liburd sanoo.
Hän asui Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001.
– Lentoasemat suljettiin 24 tunniksi, kuten myös esimerkiksi Las Vegas. Mutta jo viikkoa myöhemmin kaikki matkailutoiminta oli palannut täysin normaaliksi sekä maissa että risteilyaluksilla.
Kuumuus karkottaa matkailijat
Flemming Sørensen korostaa, että ajan myötä matkustamisesta erityisen haavoittuville alueille saatetaan kuitenkin luopua, kun luonnonkatastrofien määrä kasvaa.
– Heti kun jokin alue saa maineen, että siellä on paljon luonnonkatastrofeja, se vaikuttaa nopeasti matkailuun. Ihmiset kyllä ajattelevat omaa turvallisuuttaan matkustaessaan, hän sanoo.
Maapallolla on myös paikkoja, joissa olosuhteet muuttuvat niin epämukaviksi, ettei niissä haluta viettää aikaa. Viime kesänä lämpötila nousi osassa Kreikkaa yli 47 asteeseen. Janne Liburdin mukaan jo nyt on nähtävissä esimerkkejä alueista, jotka matkailijat hylkäävät, koska sää on yksinkertaisesti liian kuuma.
– Matkailu on käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä etenkin vuoden kuumimpina kuukausina päiväntasaajaa ympäröivillä ja eteläisemmillä alueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia kansainvälisestä turismista, hän sanoo.
Liburd uskoo, että kesäkuukausien korkeat lämpötilat Espanjan, Turkin ja Kreikan kaltaisissa kohteissa voivat saada matkailijat välttelemään myös näitä maita kesällä.
– Lämpötilat nousevat kesäisin jo noin 50 asteeseen muutamissa länsimaalaisten suosimissa kohteissa. Silloin niihin ei matkusteta, koska kuumuus tuntuu epämukavalta. Ihmiset eivät kuitenkaan luovu lentomatkoista siksi, että tuntisivat huonoa omatuntoa ilmaston saastuttamisesta. He vain etsivät muita kohteita tilalle, hän painottaa.
Turismi – merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde
Flemming Sørensenin mukaan koronakriisi on kuitenkin hieman lisännyt harkintaa matkustamisessa.
– Korona on avannut silmät sille, että matkustamiseen liittyy riskejä. Ilman turismiahan korona ei olisi levinnyt niin nopeasti. Tietyissä matkailijasegmenteissä harkitaan matkustamista myös ilmaston ja ympäristön kannalta. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi matkustamiseen liittyvistä riskeistä ja ilmastoon kohdistuvista haitallisista vaikutuksista, hän sanoo.
Myös Janne Liburd on huomannut orastavan tietoisuuden. Hän viittaa Politiken-lehdessä äskettäin julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan kolmasosa tanskalaisista kertoo huomioivansa ilmastovaikutukset lomamatkojen valinnassa. Vastaajista 8 prosenttia kertoo, että ilmastoasiat vaikuttavat suoraan lomamatkojen valintaan.
– Vaikka ihmiset ajattelisivatkin asioita, he eivät vieläkään välttämättä toimi sen mukaan. Ilmastoasioita saatetaan pohtia, mutta ne eivät vaikuta ratkaisevasti ihmisten päätöksiin, Janne Liburd kommentoi.
Jos kansainvälinen turismi olisi maa, se olisi maailman 10 suurimman hiilidioksidipäästöjen aiheuttajan joukossa. Kovin monet matkailijat eivät silti reagoi ilmastoasioihin.
– Lähinnä vain liikematkustajat maksavat lentomatkojen päästöjen kompensoinnista. Maksajina ovat siis yritykset. Yksittäiset ihmiset eivät näe mitään syytä maksaa lisämaksua, koska he eivät näe, mihin metsää istutetaan. Kun yhteys ei ole läpinäkyvä, tämäntapaisiin aneisiin ei oikein uskota. Silti tiedetään, että monet ratkaisut ilmasto-ongelmiin edellyttävät radikaaleja muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, yhtä lailla jokapäiväisessä elämässä kuin tavassamme matkustaa, Liburd sanoo.
Ilmastosta turvallisuuskriteeri
Meidän aikanamme matkustaminen tuntuu luonnolliselta. Sitä pidetään lähestulkoon ihmisoikeutena.
– Olemme kasvaneet maailmassa, jossa on aina ollut mahdollista matkustaa, siihen on ollut varaa ja lomaa on saatu tietty määrä. Siksi emme oikein halua luopua matkustamisesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Monet ajattelevat, että asia ei kuulu heille, Flemming Sørensen sanoo. Hän korostaa, että tietyt segmentit kuitenkin tekevät ilmastovalintoja ja esimerkiksi luopuvat lentomatkoista.
Suurin osa ihmisistä on innokkaita matkustamaan. Hiilidioksidipäästöistä puhutaan kuitenkin jatkuvasti, luonnonkatastrofit yleistyvät ja lomamatkoihin liittyy pyrkimys turvallisuuteen, joten ihmiset alkavat pohtia, mihin on turvallisinta mennä ilmastonmuutos huomioon ottaen.
– Tähän saakka valintoihin ovat vaikuttaneet sodat, terrorismi ja poliittinen vakaus. Nyt kun ilmastoon liittyy yhä suurempia haasteita, ilmastoasioista tulee yksi turvallisuuskriteeri matkakohteita valittaessa, Janne Liburd sanoo.
Ilmastoasiat eivät kuitenkaan vielä kiinnosta ainakaan Claus Bodilsenia. Hän on täysin huoleton matkustamisen suhteen eikä häntä heilauta riski joutua äärisään armoille, kuten viime kesänä Saksassa.
– En halua ajatella ikäviä asioita eivätkä katastrofit kiinnosta minua. Jos jotakin sattuu, se on sitten sen ajan murhe.
