Turskien lastentarhat luonnon apuna

Pyrimme ratkaisemaan ilmastokriisin sähköautoilla, ilmastoystävällisellä ruokavaliolla ja jätteiden lajittelulla. Kaikesta huolimatta meitä ympäröivä luonto on romahtamaisillaan.

Vuodesta 1970 lähtien nisäkkäiden, lintujen, kalojen, matelijoiden ja sammakkoeläinten kannat ovat pienentyneet keskimäärin 69 prosenttia kaikkialla maailmassa. Siksi luonnon monimuotoisuuden kriisi on yhtä suuri ja akuutti ongelma kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

– Me ihmiset olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Siksi luonnon monimuotoisuus on elämän perusta maapallolla. Luonnon monimuotoisuus – kaikki ekosysteemit, lajit ja geenit – vaikuttaa muun muassa siihen, että saamme ruokaa, ilmaa ja puhdasta vettä. Tämä auttaa myös hillitsemään luonnonkatastrofeja ja tasoittamaan sääoloja, sanoo tanskalaisen energiayhtiö Ørstedin ilmasto- ja ympäristöjohtaja Virginia Dundas.

Halu parantaa luontoa

Miksi Tanskan suurin energiayhtiö näkee vaivaa luonnon monimuotoisuuden eteen?

Ørsted tuottaa kolmasosan koko maailman merituulivoimasta. Kaikkiin energiahankkeisiin liittyy luontoon ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Siksi Ørsted on asettanut tavoitteekseen, että kaikkien uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden on viimeistään vuodesta 2030 lähtien lisättävä luonnon monimuotoisuutta.

– Teemme jatkuvasti työtä varmistaaksemme, että vihreän energian tuottaminen kulkee käsi kädessä luontotyyppien ja eläimistön suojelun kanssa esimerkiksi  merialueilla. Jatkossa – ja viimeistään vuodesta 2030 lähtien – emme tyydy pelkästään kompensoimaan hankkeidemme mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, vaan olemme päättäneet, että haluamme parantaa luontoa, Virginia Dundas sanoo.

Mustasta vihreäksi

Kymmenen vuotta sitten ei ollut itsestään selvää, että Ørsted lähtisi tälle linjalle.

– Tuolloin olimme ehkä ennemminkin osa ongelmaa kuin osa ratkaisua, sillä osuutemme koko Tanskan hiilijalanjäljestä oli kolmasosa. Sittemmin on tapahtunut valtava muutos. Olemme vähentäneet energian tuotannosta ja käytöstä koituvia päästöjä 90 prosentilla. Siksi voimme nykyään pitää itseämme yhtenä maailman vastuullisimmista energiayhtiöistä, Virginia Dundas sanoo.

Olemme päässeet tähän muun muassa myymällä kaiken öljyyn liittyvän toimintamme ja lisäämällä vihreän energian tuotantoa merkittävästi. Lisäksi suuria voimalaitoksia on muunnettu käyttämään hiilen sijasta kestävää biomassaa, kuten haketta ja jätettä.

Muutoksesta on etua Ørstedin liiketoiminnalle. Maailman talousfoorumin mukaan puolet maailman BKT:stä riippuu luonnosta, ja siksi luonnon monimuotoisuuden häviäminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista taloudellisista riskeistä seuraavien 10 vuoden aikana.

– Luontokato nostaa raaka-aineiden hintoja kaikkialla maailmassa ja johtaa vesipulaan ja luonnonkatastrofeihin sekä tarpeeseen siirtyä uusiin tuotantomenetelmiin. Siksi Maailman talousfoorumi uskoo, että luontopositiiviset yritykset saavat liiketoiminnallista etua. Toimiin on kuitenkin ryhdyttävä heti, Virginia Dundas sanoo.

Kattegatiin kivenlohkareita ja 3D-tulostettuja riuttoja

Ørsted on rakentanut Anholtin tuulipuistoon kivenlohkareista muodostuvan riutan, joka toimii pienten turskien lastentarhana. Lisäksi Ørsted tutkii yhdessä WWF:n kanssa, miten 3D-tulostustekniikalla tehdyt riutat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta Kattegatissa.

– Kun Anholtin tuulipuistoa rakennettiin 10 vuotta sitten, Kattegatin kalakannat olivat voimakkaassa laskussa ja merenpohjan monimuotoisuus oli kriisitilassa. Etenkin turskakanta oli uhattuna, mistä seuraa suuria ongelmia. Turska on erittäin tärkeä petokala, joka pitää meren ekosysteemin tasapainossa esimerkiksi syömällä rantataskurapuja, Virginia Dundas sanoo.

Kun turskien määrä Kattegatissa vähenee, rantataskurapujen määrä kasvaa, mikä häiritsee ekosysteemin tasapainoa ja vaikuttaa negatiivisesti muihin lajeihin. Ravut syövät meren pohjassa kasvavan meriajokkaan siemeniä ja kotiloita, jotka pitävät levät pois meriajokkaista. Tämä johtaa ongelmiin, sillä meriajokas on tärkeä sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmaston kannalta. Meriajokkaat muodostavat tärkeän elinympäristön kalanpoikasille, tuottavat happea ja vakauttavat merenpohjaa. Ennen kaikkea meriajokkaat sitovat juuristoonsa hiilidioksidia, jolloin se ei päädy ilmakehään nostamaan maapallon lämpötilaa.

Ørsted sai idean noin 5 000 kivenlohkareen kierrätyksestä. Nämä lohkareet oli irrotettu Anholtin tuulipuistoa rakennettaessa perustusten ja merenpohjassa olevien kaapelien tieltä. Kivistä tehtiin alueelle 25 uutta riuttaa, jotka toimivat eräänlaisina lastentarhoina. Niissä pienet turskat ja muut eläimet ja kasvit voivat rauhassa kasvaa suuriksi ja vahvoiksi.

– Nyt riutat kuhisevat elämää, ja näemme selvästi, että niistä on tullut useiden meressä elävien lajien suosimia lisääntymispaikkoja. Uusissa merenpohjasta otetuissa kuvissa näkyy lohkareista tehtyjen riuttojen ympärillä muun muassa yleisesti esiintyviä leviä, merivuokkoja, meritähtiä ja erilaisia kaloja, kuten kivihuulikaloja. Alueella on nähty jopa turskia, vaikka Kattegatin turskakanta on ollut pitkään laskussa, Virginia Dundas sanoo.

Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden kriisi on ratkaistava samalla kertaa

Onnistuneen kokeilun myötä turskien lastentarhoja on laajennettu vielä lukuisilla 3D-tulostustekniikalla tehdyillä riutoilla, jotka auttavat pieniä turskia kasvamaan vielä suuremmiksi.

– Olemme kaikkien hankkeidemme myötä oppineet, että ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden kriisi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ilmastonmuutos on keskeinen syy siihen, että luonnon monimuotoisuus heikkenee. Meret ja metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä ekosysteemejä ja tärkeitä myös ilmaston kannalta, sillä ne sitovat suuria määriä hiilidioksidia. Vakaiden ja monimuotoisten ekosysteemien säilyttäminen suojaa siten maapalloa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta luonnonkatastrofeilta, kuten kuivuudelta ja tulvilta. Siksi on niin tärkeää tarttua ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuden kriisiin samalla kertaa, Virginia Dundas toteaa. Hänen mukaansa suurin haaste on tunnistaa haasteet.

– Vie aikaa oppia asioita, joita emme vielä tiedä mutta jotka meidän pitäisi tietää, jotta voimme toimia oikealla tavalla. Siksi tuemme myös tällä alalla tehtävää tutkimusta. Emme esimerkiksi pysty vielä mittaamaan luonnon monimuotoisuutta samalla tavalla kuin hiilidioksidipäästöjä, hän toteaa.