Myrkyttömän ympäristön puolesta toimivan, voittoa tavoittelemattoman Chemsecin (International Chemical Secretariat) mukaan haitalliset kemikaalit ovat ilmastonmuutoksen ja luontokadon veroinen uhka maapallon tulevaisuudelle.
Järjestön julkaiseman raportin mukaan jopa 95 % tuotteiden valmistusprosesseista hyödyntää ympäristölle ja ihmisille haitallisia kemikaaleja, jotka myös vauhdittavat ilmastonmuutosta ja tuhoavat luonnon monimuotoisuutta.
Lisäksi 1950-luvulta alkaen huimaa vauhtia kasvanut kemikaaliteollisuus on eniten energiaa kuluttava tuotannon ala ja maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde. Luontoon päätyessään haitalliset kemikaalit saastuttavat ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta hyönteisten, pölyttäjien ja lintujen kärsiessä vaikutuksista.
Erityisen huolestuttavana pidetään nk. PFAS-yhdisteiden käyttöä. PAFS-yhdisteisiin kuuluu yli 4700 ihmisen valmistamaa ikuiseksi kutsuttua kemikaalia, jotka ajan mittaan kertyvät ihmisiin ja ympäristöön. PFAS-yhdisteet hajoavat äärimmäisen hitaasti ja niille altistuminen on liitetty erilaisiin terveysongelmiin, kuten hedelmällisyyden laskuun, neurologisiin oireisiin ja jopa Altzheimerin, Parkinsonin taudin sekä rintasyövän lisääntymiseen.
Huomio haitallisiin kemikaaleihin
Euroopan kemikaalivirasto ECHA huolehtii EU:ssa kemikaaleihin liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta. Lainsäädäntöä tarvitaan kansalaisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.
Vuoden 2023 alkupuolella ECHA julkaisi listan noin 10 000 PFAS-yhdisteestä, joiden käyttöä se ehdottaa rajoitettavan ympäristövaikutusten vuoksi. Ehdotus on maaliskuusta 2023 alkaen ollut avoimesti kommentoitavissa. Jos kommentointikauden ja samaan aikaan tehtävän tieteellisen arvioinnin perusteella PFAS-yhdisteen todetaan aiheuttavan kohtuutonta varaa terveydelle tai ympäristölle, sen käyttöä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan.
Chemsecin tavoitteena on korvata haitalliset kemikaalit ajan myötä turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Yhteistyössä viranomaisten, yritysten ja sijoittajien kanssa se pyrkii viestimään haitoista ja tarjoaa keskustelufoorumin haitallisten aineiden vähentämiseen pyrkiville yrityksille ja etujärjestöille.
Järjestö myös tarjoaa kemikaaleja käyttävien yritysten ja niihin sijoittavien tueksi useita tieteeseen perustuvia online-työkaluja haitallisten aineiden tunnistamiseksi, välttämiseksi ja korvaamiseksi.
Suoraa puhetta 16 yrityksen kanssa
Nordea liittyi vuonna 2022 sijoittajien yhteiseen IIHC-aloitteeseen, jossa yli 50 suurta, yhteensä yli 11 miljardin varallisuutta hoitavaa sijoittajaa pyrkivät yhdessä hillitsemään kemikaalien terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia haittoja ja ehkäisemään ennakolta niistä sijoittajille aiheutuvia taloudellisia riskejä.
20 aloitteeseen osallistuvista suurista sijoittajista rohkaisee Chemsecin tukemana yhteistyössä suuria kemia-alan yhtiötä myös avoimuuden lisäämiseen sekä haitallisista kemikaaleista luopumiseen..
Nordeassa rahastojen sijoituskohteena olevien yritysten kanssa käytäviä vuoropuheluita käy Cecilia Fryklöfin vetämä Active Ownership-tiimi, jolle aloite on yksi 33:sta kansainvälisten sijoittajien yhteisistä.
PFAS-yhdisteet ovat vaaraksi sekä luonnolle, eläimille että ihmisille ja siksi niihin liittyy myös talous- ja maineriski.
Cecilia, miksi haitallisten kemikaalien käyttö kiinnostaa yrityksen osakkeen omistajia?
Vastuullisena sijoittajana tehtävänämme on arvioida sijoituksia sekä sijoituksen arvoon vaikuttavien ESG-riskien osalta että yleisesti ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Yleensä näissä näkökulmat on paljon samaa.
Haitallisten kemikaalien, kuten PFAS-yhdisteiden tuotanto ja käyttö on vaaraksi sekä luonnolle, eläimille että ihmisille ja siksi niihin liittyy myös talous- ja maineriski.
Yhä useampi yritys joutuu vastaamaan tuotteidensa ja palveluidensa terveys- ja luontovaikutusten perusteella nostettuihin kanteisiin ja vahingonkorvausvaateisiin. Etenkin, jos yritykset todetaan syyllisiksi, voivat nämä todella painaa yrityksen osakkeen arvoa.
Toinen harkinnan arvoinen riski on, että EU selvittää jo nyt mahdollisuutta PFAS-yhdisteiden kieltämiseksi. Kemikaalien haitoista on uutisoitu paljon ja myös kuluttajien huoli niistä on lisääntynyt. Asiakkaat vaativatkin nyt, että kuluttajatuotteiden haitallisista kemikaaleista kerrotaan avoimesti.
Sijoittajana meidän täytyy tietää, millaisia kemikaaleja ja missä mittakaavassa yritykset tuottavat. Missä määrin rajoitukset ja kiellot voivat vaikuttaa niiden tuotetarjoamaan ja miten ne ovat valmistautuneet tuleviin muutoksiin ja sijoittaneet vaikkapa tuotekehitykseen korvaavien yhdisteiden löytämiseksi tulevaisuudessa.
On tärkeää varmistaa, ettei sijoituksen arvo laske ja että yrityksen luonnolle, eläimille ja ihmisille aiheuttamat haitat ovat mahdollisimman pienet.
Mitä olette käytännössä tähän mennessä tehneet?
Olemme tehneet aika paljon. Liityimme sijoittajien yhteiseen IIHC-aloitteeseen ja olen osa aloitteen ohjausryhmää.
Aloitteeseen osallistuvat suuret sijoittajat ovat yhdessä tavanneet tähän mennessä 16 niistä reilusta 50 kemikaaliyhtiöstä, jotka vapaaehtoisjärjestö Chemsec on luokitellut. Nordealla on ollut vetovastuu kolmessa näistä vuoropuheluista.
Olemme myös osallistuneet toimialalla käytävään keskusteluun ja tavanneet Euroopan komission edustajia.
Lisäksi olemme aloittaneet omat keskustelumme Norden rahastojen sijoituksina olevien teollisuus- ja kulutustuoteyhtiöiden kanssa. Odotamme, että uusi sääntely ja kuluttajien kiinnostuksen lisääntyminen tulee vaikuttamaan myös näiden toimialojen yhtiöihin.
Miten yritykset ovat suhtautuneet yhteydenottoonne?
No, se näyttää vaihtelevan. Olemme iloisia huomatessamme, että osa on jo valmistautunut tulevaan varsin hyvin. Heillä on valmiit suunnitelmat haitallisista kemikaaleista luopumiseen tai jopa niiden korvaamiseksi.
Valitettavasti osa ei ehkä edes pidä luopumista mahdollisena eikä halua edes harkita vaihtoehtoja. Näiden osalta meidän on harkittava tarkkaan, voiko yhtiö olla pitkällä aikavälillä kannattava sijoitus rahastojemme osuudenomistajille, etenkin jos EU kieltää osan aineista kokonaan.
Kuinka kauan käytte vuoropuhelua yritysten kanssa ja mitä aiotte seuraavaksi?
Tarkkaa kestoa on aina vaikea ennustaa. Näemme, että viranomaiset sekä EU:ssa että USA:ssa lisäävät jo rajoituksia, ja myös uusista ehdotuksista keskustellaan.
Jatkamme vuoropuhelua rahastojen sijoituksina olevien yhtiöiden kanssa ja kannustamme sekä kemikaalien tuottajia että käyttäjiä lisäämään avoimuutta sekä tutkimusta ja kehitystä turvallisempien vaihtoehtojen löytämiseksi ja sitoutumaan vaiheittaisiin suunnitelmiin niistä luopumiseksi.
Meidän tehtävämme on arvioida, kuinka hyvin yritykset ovat valmistautuneet vastaamaan tuleviin vaatimuksiin ja siten kannattavina sijoituskohteina Nordean rahastoille.
