Suomen ja Norjan maaperästä löytyneitä arvokkaita raaka-aineita on hyödynnetty jo hyvän aikaa. Ruotsissa taas on louhittu rautamalmia jo vuosisatoja, ja kaivostoiminta oli pitkään maan talouden peruspilari. Ruotsi oli myös pitkän aikaa maailman suurin kuparin tuottaja.
Vihreä siirtymä avaa Pohjoismaille uusia mahdollisuuksia, sillä niiden maaperän aarteet ovat Kanadan, Yhdysvaltojen, Australian ja Etelä-Afrikan kaltaisia. Sieltä löytyvän yli 30 halutun kriittisen raaka-aineen joukossa ovat mm. akkuihin tarvittavat grafiitti, litium ja koboltti, aurinkokennoihin tarvittava pii sekä tuulivoimaloiden ja sähköautojen magneetteihin vaadittavat harvinaiset maametallit.
Fennoskandian - eli Suomen, Ruotsin ja Norjan - peruskalliossa on kaikki, mitä tarvitaan vihreään siirtymään, sanoo Håkan Lind. Hän on vanhempi neuvonantaja ja johtaa kestävien mineraalien ohjelmaa Nordic Innovationissa.
Nordic Innovation on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen organisaatio, jonka tehtävänä on stimuloida pohjoismaista elinkeinoelämää kestävän kasvun edelläkävijäksi.
Yhteispohjoismainen aloite
Pohjoismaiden hallitukset ja elinkeinoelämä ymmärtävät alueen potentiaalin, etenkin kun Euroopassa ennen pitkää pyritään luopumaan fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2021 ne käynnistivätkin yhteisen aloitteen kriittisten metallien ja mineraalien tuotannon kehittämiseksi. Hallitukset, raaka-aine- ja rahoitussektorien toimijat sekä tutkijat ovat yhdessä pohtineet, miten tuotantoprosesseja voitaisiin nopeuttaa.
Lisäksi EU:n tavoitteena on lisätä Euroopan omavaraisuutta raaka-aineissa. EU tuottaa vain 3 % monista kriittisistä raaka-aineista maailmassa ja kuluttaa paljon enemmän. Tämä ei ole ihanteellista. Pohjoismaat voivat auttaa lisäämään omavaraisuutta, sanoo Lind.
Mutta mitä kriittisiä raaka-aineita Pohjoismaiden maaperässä sitten on ja missä esiintymät sijaitsevat? Tähän Nordic Innovation yritti vastata vuonna 2021 julkaistun ja tänä vuonna päivitettävän geologien raportin avulla.
Suomessa kobolttia, nikkeliä ja litiumia
Suomessa louhitaan kobolttia, fosfaattia ja platinametalleja ainoana paikkana Euroopassa, ja jalostetaan 10 % maailman kaikesta koboltista. Maassa on myös merkittäviä kupari- , fosfaatti- ja nikkeliesiintymiä sekä joukko muita kriittisiä raaka-aineita, kuten litiumia, grafiittia, titaania ja harvinaisia maametalleja, kertoo erikoisasiantuntija Bo Långbacka Geologian tutkimuskeskuksesta.
Osa tärkeimmistä projekteista sijaitsee Pohjois-Suomessa, jossa mm. louhitaan Euroopan suurimmassa tuotannossa akkujen valmistukseen tarvittavia nikkeliä, kobolttia ja kuparia. Toisessa paikassa suunnitteilla on kuparin, nikkelin, platinan, palladiumin ja koboltin louhinta, mutta ympäristölupaa puuttuu vielä. Esiintymät sijaitsevat suojellulla Natura 2000 -alueella, mikä monimutkaistaa prosessia, Långbacka sanoo.
Hän kertoo myös Länsi-Suomessa sijaitsevasta alueesta, jolla on useita litium-kaivoksia.
Kaivostoiminta on jo alkanut yhdessä kaivoksista, ja käsittelylaitoksen odotetaan valmistuvan 2026 aikana. Långbackan mukaan tuotanto on ensimmäinen akkuihin soveltuvan litiumin tuotanto Euroopassa.
Suuri määrä kriittisiä raaka-aineita Ruotsissa
Ruotsin geologisen tutkimuskeskuksen valtiongeologi Erik Jonssonin mukaan Ruotsin maaperässä on runsaasti kriittisiä raaka-aineita.
Eniten kiinnostusta ovat viime aikoina herättäneet grafiitti ja harvinaiset maametallit. Pohjois-Ruotsissa on kaksi pitkälle edennyttä projektia, joissa näiden saatavuus on hyvä. Grafiittiprojekti tuo raaka-ainetta akkutuotantoon. Harvinaisten maametallien projektissa yksi kohteista on fosfori, joka liittyy myös käynnissä olevaan rautamalmin louhintaan, Jonsson kuvaa.
Yhtiö alustavan arvion mukaan harvinaisten maametallien esiintymä voisi pitkällä aikavälillä kattaa suuren osan EU:n tulevasta omasta magneettituotannosta. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan vielä.
Lisäksi meillä on jo tunnettuja esiintymiä muista kriittisistä metalleista ja mineraaleista, kuten litiumista, fosforista, tantaalista, volframista ja vanadiinista, sanoo Erik Jonsson.
Norjasta grafiittia ja titaania
Henrik Schiellerup, geologi sekä resurssien ja ympäristöosaston johtaja Norjan geologisessa tutkimuslaitoksessa, kertoo Norjassa olevan useita grafiitti- ja titaaniesiintymiä.
Yksi maailman suurimmista titaanikaivoksista on Etelä-Norjassa, jossa tuotetaan 5 % maailman titaanimineraaleista. Viime vuonna Länsi-Norjassa avattiin toinen suuri titaanikaivos. Kaivoksessa louhitaan titaanimineraalia, joka soveltuu hyvin metalliseksi titaaniksi jalostettavaksi. Myös Euroopan tärkein korkealaatuisen grafiitin kaivos sijaitsee Pohjois-Norjassa. Kaivoksen grafiittipitoisuus on maailman toimivista grafiittikaivoksista korkein, Schiellerup toteaa ja korostaa Norjan louhivan myös kvartsia piin tuotantoa varten.
Norjan projektien joukossa on myös paljon kansainvälistä huomiota herättänyt Telemarkin alue Etelä-Norjassa. Telemark on Euroopan suurin dokumentoitu harvinaisten maametallien esiintymä Grönlannin ulkopuolella. Paikka on lähellä rannikkoa ja käsittelylaitosta, Schiellerup kertoo ja mainitsee samalla, että uudessa Lounais-Norjan projektissa puolestaan on tarkoitus louhia fosfaattia, titaania ja vanadiinia.
Grönlannissa lukuisia esiintymiä
Grönlannin geologia edustaa koko maapallon historiaa, ja se on luonut suotuisat olosuhteet useiden tärkeiden raaka-aineiden muodostumiselle. Näiden joukossa on 25 EU:n kriittiseksi määrittelemästä 34 raaka-aineesta.
Monin paikoin vaikeakulkuinen maasto ja ankara ilmasto ovat haitanneet tutkimuksia ja louhintaa. Vaikka Grönlanti on suurimmaksi osaksi yhä jään peitossa, potentiaali on erittäin suuri, sillä myös jäätön alue vastaa kooltaan Ruotsia.
Grönlannin itsehallinto on antanut rajoitetun luvan harvinaisten maametallien hyödyntämiseen Etelä-Grönlannissa sijaitsevalle Killavaat Alannguat -vuorelle.
Lähellä sijaitsee Kuannersuit-vuori, jossa on niinikään arvoitu olevan harvinaisia maametalleja. Grönlannin lainsäädäntö kieltää kuitenkin kaivostoiminnan alueilla, joissa on myös uraania, eikä hanke Kuannersuitilla toistaiseksi etene.
Harvinaisten maametallien lisäksi maassa on hyödyntämättömiä grafiitti-, titaani-, niobium-, platina-, molybdeeni- ja tantaaliesiintymiä.
Grönlanti solmi marraskuussa 2023 EU:n kanssa kumppanuuden kestävien kriittisten raaka-aineprojektien kehittämisestä sekä tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta.
Sopimus antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden edistää kriittisten raaka-aineiden kauppaa ja investointeja.
Lähde: GEUS yhteistyössä Grönlannin itsehallinnon mineraaliviranomaisen kanssa.
Erittäin suuri riippuvuus Kiinasta
Euroopan ja Pohjoismaiden motivaatiota keskittyä kriittisiin raaka-aineisiin voidaan ymmärtää maailmankarttaa ja raaka-aineiden globaalia jakautumista tarkastelemalla.
Tällä hetkellä Kiina on hallitsee markkinoita ja sillä on suuria ja kehittyneitä monien kriittisten raaka-aineiden esiintymiä. Maailmanlaajuisesti Kiina tuottaa noin 60 % ja jalostaa noin 90 % tärkeimmistä harvinaisista maametalleista.
Koronapandemian aikaan varsin yleiset toimitusongelmat ja järkytykset, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Yhdysvaltojen kauppapolitiikka presidentti Trumpin aikana ovat lisänneet epävarmuutta vakiintuneessa kansainvälisessä järjestelmässä.
EU tuottaa vain 3 % monista kriittisistä raaka-aineista maailmassa ja kuluttaa paljon enemmän. Tämä ei ole ihanteellista, ja me Pohjoismaissa voimme lisätä Euroopan omavaraisuutta
Joukko pohjoismaisia vahvuuksia
Suhteellisen suurten esiintymien lisäksi Håkan Lind Nordic Innovationista kertoo pohjoismaisia vahvuuksia kriittisten raaka-aineiden kehittämisessä:
Louhintaan ja käsittelyyn on saatavilla ympäristöystävällistä sähköä, sähköverkko on kehittynyt, kuljetusinfrastruktuuri on hyvä ja metallien ja mineraalien käsittely osataan. Toimialan panostusta ympäristö- ja ilmastovaikutusten minimoimiseksi pidetään ministerineuvostossa ainutlaatuisena pohjoismaisena piirteenä – siitä huolimatta, että kaivostoiminta väistämättä vaikuttaa sekä ilmastoon että ympäristöön.
Pohjoismaat ovat kestävässä kaivostoiminnassa maailman kärkikastia, ja yritysten tekemisiä säännellään tiukasti. Pohjoismaisilla yrityksillä on myös vakiintuneita kestävyyskäytäntöjä. Kestävyys on myös hyvä myyntiargumentti, Håkan Lind sanoo.
Investoinnit vaativat kärsivällisyyttä
Kaivossektorin tiukka ympäristösääntely Pohjoismaissa on myös yksi kriittisten raaka-aineiden louhinnan nopeuttamisen suurista haasteista. Ei ole epätavallista, että lupaavan esiintymän havaitsemisesta kuluu 5-10 vuotta tai enemmän ennen kuin louhinta voi alkaa, kertoo Peter Munch-Madsen, vanhempi innovaationeuvonantaja Nordic Innovationista.
On selvää, että kaivos vaikuttaa sen lähellä asuviin muuta väestöä enemmän, ja on huolehdittava paikallisyhteisöjen sekä luonnon ja ympäristön suojelusta. Silti on myös tärkeää ymmärtää, että omavaraisuus Pohjoismaissa ja Euroopassa on geopoliittisesta näkökulmasta myös välttämätöntä, Munch-Madsen toteaa.
Toinen haaste liittyy vihreän siirtymän raaka-aineiden kehittämiseen liittyvän pääoman houkuttelemiseen. Maaperän tutkimiseen tarvitaan suuria summia, ja tuotannon valmistelu vaatii rahan lisäksi runsaasti aikaa. Voi siis kulua vuosia, ennen kuin investoinnit tuottavat voittoa.
Kanadalaisen Fraser Instituutin riippumattomissa analyyseissa Pohjoismaat ovat luonnonvarojen osalta houkuttelevimpien investointialueiden kärkeä.
Pohjoismaat ovat kestävässä kaivostoiminnassa maailman kärkikastia, ja yritysten tekemisiä säännellään tiukasti. Pohjoismaisilla yrityksillä on myös vakiintuneita kestävyyskäytäntöjä”
Yhdeksän pohjoismaista strategista projektia
Pohjoismaat ovat saaneet EU:lta vastakaikua ponnisteluilleen mm. toukokuun 2024 lainsäädännössä kriittisistä raaka-aineista. EU:n tavoite on lisätä mineraalien ja metallien ja myös kriittisten ja harvinaisten maametallien louhintaa, käsittelyä ja kierrätystä.
EU on nimennyt 47 kriittisten raaka-aineiden projektia strategisiksi, mikä auttaa niiden rahoituksessa ja takaa projekteille nopeamman hyväksymisen. Kuusi projekteista on Suomessa ja kolme Ruotsissa, ja mukaan odotetaan myös norjalaisia projekteja.
Yritämme helpottaa prosesseja ja luoda Pohjoismaihin parhaat olosuhteet kriittisten raaka-aineiden kehittämiselle. Yritämme myös optimoida pohjoismaista yhteistyötä ja auttaa luomaan alalle kokonaisia arvoketjuja, Peter Munch-Madsen toteaa lopuksi.
