Pohjoismaissa on liikkeellä tsunami, joka ulottuu toistaiseksi vain polven korkeuteen. Vuonna 2022 Pohjoismaissa yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä oli 20 prosenttia, ja sen odotetaan nousevan 25 prosenttiin vuonna 2040. Tämä tarkoittaa vanhusten määrän kasvua noin 5,5 miljoonasta 7 miljoonaan.
Vanhusten määrän kasvaessa myös sairaalahoitoa vaativista kroonisista sairauksista kärsivien suomalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten osuus kasvaa, samaan aikaan kun Pohjoismaissa on yhä vähemmän nuoria, joiden verovaroilla kustannuksia katetaan ja jotka työskentelevät terveydenhuollossa.
Tilanne vaatiikin uudenlaisia ratkaisuja, ja yksi mahdollisuus voisi olla terveysteknologian hyödyntäminen. Esimerkiksi tanskalainen ”Seismofit” on pieni rintakehään asennettava laatikko, joka mittaa sydämemme paikallisia värähtelyjä.
- Värähtelyt ovat kuin sarja pieniä maanjäristyksiä, joiden perusteella voidaan piirtää kuvaa, jota kutsumme seismokardiogrammiksi. Se näyttää yksityiskohtaisesti, mitä sydämessä tapahtuu. Mittaukset lähetetään suoraan älypuhelimeen, jossa sovellus muuntaa ne maksimaalista hapenottokykyä kuvaavaksi VO2 max –luvuksi, jota joskus kutsutaan myös kuntoluvuksi, selittää Mikkel Kristiansen, patentoidun Seismofitin keksineen Ventrijectin toimitusjohtaja.
Kuntoluku on kertoo riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja erilaisiin syöpiin. Yhdysvaltain sydänliiton American Heart Associationin mukaan kunto on itse asiassa tärkein sairastumista ja kuolleisuutta mittaava indikaattori, johon voimme itse vaikuttaa. Siksi on suositeltavaa, että kunnon taso tarkistetaan säännöllisesti alkavan sairauden havaitsemiseksi sekä sairaalahoidon ja vuosia kestävän sairauden ennalta ehkäisemiseksi.
- Tähän asti tarkkojen kuntolukujen luotettava mittaaminen on ollut kallista ja tapahtunut tyypillisesti laboratorio-olosuhteissa. Mitattavan on pitänyt pyöräillä täydellä teholla 15-20 minuuttia antureihin ja letkuihin kytkettynä, jotta niihin liitetty tietokone voi mitata muun muassa hapenottokykyä ja CO2-tuotantoa. Tämä on sekä epäkäytännöllistä että kallista, ja voi jopa olla vaarallista heikkokuntoisille potilaille, Kristiansen sanoo.
Terveydenhuoltoresurssit ovat kaikkialla Pohjoismaissa niukat, ja väestö haluaa elää terveenä ja mahdollisimman pitkään. Siksi vakavien sairauksien ja sairaalaan joutumisen riskiä kannattaa ehkäistä kuntoilemalla.
Markkinat kaikkialla Pohjoismaissa
Ventrijectin läpimurtoon on vaikuttanut myös se, että heidän keksintönsä avulla on nyt mahdollista mitata kunto noin kolmessa minuutissa potilaan maatessa paikallaan sohvalla.
– Terveydenhuoltoresurssit ovat kaikkialla Pohjoismaissa niukat, ja väestö haluaa elää terveenä ja mahdollisimman pitkään. Siksi vakavien sairauksien ja sairaalaan joutumisen riskiä kannattaa ehkäistä kuntoilemalla, toimitusjohtaja Kristiansen sanoo.
Siksi Ventriject tutkii parhaillaan pohjoismaisten markkinoiden potentiaalia – sekä osaamisen, jakelijoiden että asiakkaiden osalta.
- Katsomme paljon Ruotsia, koska siellä on tehty todella hyvää tutkimusta kuntoluvuista, ja se voi auttaa meitä parantamaan algoritmejamme. Vaikka seismokardiografiaa on ollut olemassa jo 1950-luvulta lähtien, vasta modernin teknologian, kuten tekoälyn ja koneoppimisen, avulla vanha teknologia on tullut käyttökelpoiseksi laajemmassa mittakaavassa, Kristiansen selittää.
Yksityisen terveydenhuollon markkinat kasvussa
Ventriject on myös etsimässä useita pohjoismaisia, markkinat hyvin tuntevia jakelijoita, ja yhtiön odotukset ovat suuret. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa yksityiset toimijat, kuten Falck, ovat Ventrijectin suurimpia asiakkaita. Falck tekee yrityksille terveystarkastuksia osassa Pohjoismaita ja pitää niitä mahdollisuutena lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta sekä ehkäistä sairauksia ja vähentää sairauspoissaoloja.
- Yksityiset terveydenhuoltomarkkinat ovat ennaltaehkäisyssä julkista sektoria pidemmällä, ja siksi asiakkaamme ovat ennen kaikkea siellä. He ovat iloisia siitä, että kelvollisen kuntonumeron saa nyt kolmessa minuutissa ilman fyysistä rasitusta, sillä näin testi voidaan tehdä nopeasti ilman suuria resursseja. Ei tarvitse välttämättä testata 20 asiaa, sillä kuntoluku kertoo jo paljon työntekijän yleisestä terveydentilasta, sanoo Kristiansen, jota itseäänkin kiehtoo, kuinka paljon parannusta pienikin kuntoluvun nousu voi saada aikaan terveydelle.
Tuoreimmat tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että jos huonokuntoiset miehet parantavat kuntoaan kolme prosenttia, riski sairastua eturauhassyöpään pienenee yli 30 prosenttia.
- Sosioekonomisesta näkökulmasta mittaukset voivat auttaa ehkäisemään monia sairauksia ja varmistamaan, että ihmiset pysyvät työkuntoisina mahdollisimman pitkään. Myös yksittäisen ihmisen elämänlaatu on parempi, jos vaivoja ja vakavia sairauksia tulee vähemmän, Mikkel Kristiansen summaa.
Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds. Artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
