Kiinalaisen tai korealaisen osakkeen ostaminen kotisohvalta vie vain muutaman minuutin. Helppous ei välttämättä tarkoita, että todella ymmärtäisi, mitä on ostanut.
– Data voi kertoa yrityksestä paljon, mutta jos ei ole koskaan käynyt Kiinassa tai Koreassa, ei oikeastaan tiedä, miten markkinat siellä toimivat, sanoo Jakob Zierau, Nordean kehittyviin markkinoihin keskittyvän rahaston salkunhoitaja.
Osakekurssin ja tilinpäätöstietojen takana on aina yritys, jota muovaavat myös sen toimintaympäristö ja -kulttuuri. Kehitykseen vaikuttaa myös yrityksen johdon maailmankuva ja asenne ulkomaisiin sijoittajiin. Vastaako yhtiön todellisuus sen Pohjoismaista käsin houkuttelevalta näyttävää sijoitustarinaa?
Muun muassa tätä Zierau kollegoineen koettaa selvittää tavatessaan kehittyvien markkinoiden yritysten edustajia.
– Kun tapaamme yhtiöiden edustajia, voimme itse kysyä heiltä oman sijoitustapamme kannalta olennaiset kysymykset. Jos emme katso pintaa syvemmälle, olemme täysin riippuvaisia siitä, mitä suuret kansainväliset investointipankit yrityksiltä kysyvät. Eivätkä heidän kysymyksensä välttämättä koske meille tärkeimpiä asioita, Jakob Zierau sanoo.
Köpiksestä Singaporeen
Jakobin ja kollegoiden kokemus kehittyvistä markkinoista on yhteenlaskettuna yli 70 vuotta. Tiimissä on neljä Kööpenhaminasta käsin työskentelevää sijoitusasiantuntijaa sekä Aasian markkinoita lähempänä Singaporessa työskentelevä jäsen. Osana työtään tiimi matkustaa arvioimaan nykyisiä ja mahdollisia uusia sijoituskohteita kohdemarkkinoille.
Zieraun ja hänen kollegansa Pierre-Henri Cloarecin mielestä on hyvä tavata samoja yrityksiä useaan kertaan, sillä kehittyvillä markkinoilla toimii hyvin erilaisia talouksia, markkinoita ja yrityskulttuureja. Siksi myös tiedonhankinta siellä vaatii enemmän työtä kuin kehittyneillä.
– Vuoropuhelu muuttuu, kun yritysten edustajat on tavannut kasvotusten vaikkapa viisi kertaa. He tietävät, että olen tosissani ja ollut sijoittajana pitkään mukana. Kun saa paremman käsityksen siitä, miten yrityksessä ajatellaan, voi ymmärtää liiketoimintaa sekä sen kasvua vauhdittavia pieniä tekijöitä perinpohjin, Pierre-Henri Cloarec toteaa.
Hän korostaa, että keskusteluissa käytettyjen tietojen on oltava myös julkisesti saatavilla. Yritystapaamisten etu ei siis ole pääsy salaiseen tietoon, vaan mahdollisuus ymmärtää ja haastaa yrityksen julkaisuja. Eroja on myös eri markkinoille pääsyssä, eikä tavallinen pohjoismainen sijoittaja voi noin vain ostaa osakkeita Kiinan mantereelta tai Intiasta, ja taiwanilaisten osakkeidenkin saatavuus on rajoitettua.
– Jos näille markkinoille haluaa sijoittaa hajautetusti, se tehdään tyypillisesti sellaisen rahaston tai ETF:n kautta, jolla on pääsy markkinoille, Jakob Zierau sanoo
Kun tapaamme yhtiöiden edustajia itse, voimme esittää oman sijoitustapamme kannalta olennaisia kysymyksiä.
Tapaaminen voi muuttaa sijoituspäätöstä
Paikallinen tapaaminen voi myös vaikuttaa tiimin päätökseen ostaa, pitää tai myydä osake. Esimerkiksi tapaaminen kiinalaisen teknologiayhtiö Xiaomin kanssa sai tiimin vertaamaan yhtiön kehitystä alkuperäiseen sijoituscaseen. Vertailun johtopäätöksenä todettiin, että osa sijoituskohteen houkuttelevuutta alun perin edistäneistä tekijöistä oli muuttunut ja osake päätettiin myydä.
Taiwanilaisessa siruvalmistaja TSMC:ssä analyysi toimi päinvastoin. Työ yhtiön kilpailuetujen, arvonluonnin ajurien ja globaalin elektroniikkateollisuuden kannalta keskeisen merkityksen ymmärtämiseksi on vahvistanut tiimin luottamusta sijoitukseen niin paljon, että TSMC on yksi tiimin hoitamien rahastojen kolmesta suurimmasta sijoituksesta.
– Arviomme edellyttää, että mennään todella syvälle yksityiskohtiin, tavataan yhtiötä, matkustetaan Taiwaniin ja ymmärretään, miten syvälle ja laajalle yritys on juurtunut lähes kaikkeen elektroniikkaan, hän sanoo.
Yritystapaamisten tarkoituksena ei siis ole vain salkunhoitajien nykyisten arvioiden tukeminen, vaan . parantaa arvioiden laatua ja sekä tukea tarvittaessa sijoituspäätöstä tai osakkeen myyntiä.
Hyvä kasvutarina ei yksin riitä
Matkat ja johdon tapaamiset eivät kuitenkaan yksin riitä. Ne on yhdistettävä järjestelmälliseen analyysiin sekä markkinoista että yksittäisestä yhtiöstä. Tiimi etsii ensin rakenteellisia kasvualueita, kuten vaurastumista ja kulutuksen kasvua, parempaa rahoituspalveluiden tai terveydenhuollon saatavuutta, teknologista kehitystä tai vihreää siirtymää. Sen jälkeen seuraa vaikeampi kysymys: mitkä yhtiöt ovat riittävän laadukkaita todella hyötymään kasvusta?
Tämän arvioinnissa tiimin apuna on niin sanottua spiderweb-mallia, johon kootaan arvio yhtiön laadusta. Tiimi tarkastelee muun muassa yhtiön mahdollisuuksia pitkän aikavälin kasvuun ja hintojen nostamiseen,
– Jos yhtiö sijoittaa yhden dollarin, pitäisi sen mieluiten saada takaisin enemmän. Jos yhtiö ei saa varoilleen kilpailijoita parempaa tuottoa, voi helposti ajatella, että rahat kannattaisi mieluummin talleettaa pankkiin, Zierau sanoo.
Yhtiötä ei luokitella laadukkaaksi pelkästään houkuttelevalla liiketoiminta-alalla toimimisesta. Sen on myös pystyttävä saamaan investoinneillaan lisäarvoa.
Analyysin osa-alueet pisteytetään ja kootaan hämähäkinseittiin. Mitä lähemmäs yhtiö pääsee korkeinta 10 arvosanaa, sitä laadukkaampana tiimi sitä pitää.
Parasta pistemäärää ei välttämättä saa toimialan suurin tai tunnetuin yhtiö. Pienemmätkin yritykset voivat olla houkuttelevia, jos ne esimerkiksi toimittavat tuotteita tai palveluita suurille yhtiöille ja hyötyvät siten rakenteellisesta kasvusta.
Keskustelu muuttuu, kun yritysten edustajat on tavannut kasvotusten viisi kertaa. He tietävät, että olen tosissani ja ollut sijoittajana pitkään mukana.
ESG on osa laatua
Sama koskee Kestävät Tähdet -sijoitusprosessia, jossa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät ovat osa sijoitusanalyysiä. Cloarec ei kuitenkaan pidä ESG:tä erillisenä lopuksi huomioitavana tekijänä.
– Yrityksestä ei voi muodostaa perinpohjaista pitkän aikavälin näkemystä ottamatta huomioon myös siihen kohdistuvia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä, hän sanoo.
Siksi Nordea Asset Management hyödyntää omaa ESG-järjestelmäänsä, jossa on yli 12 000 luokitusta. Kestävät Tähtirahastot voivat sijoittaa vain yhtiöihin, joilla on tässä vastuullisuusluokituksessa A- tai B-luokitus.
Tieto näytön tuolla puolen
Hyvän yrityksen metsästys koostuu useista tekijöistä. Tarvitaan pitkän aikavälin kasvumahdollisuus, ja yhtiön on oltava riittävän laadukas sen hyödyntämiseen. Johtoa, kilpailuetuja ja pääoman käyttöä on arvioitava, ja ESG-riskien on sovittava yhteen pitkäaikaisen omistajuuden kanssa.
Tilinpäätöksiä voi aina lukea työpöydän ääressä, ja yritysten laatua voi mallintaa numeroin, mutta Zieraun ja Cloarecin mielestä paras sijoituscase syntyy, kun luvut voidaan yhdistää ymmärrykseen yrityksestä, sen johdosta ja markkinasta, jolla se toimii. Joskus ymmärrys vahvistaa sijoitusnäkemystä, kuten TSMC:n kohdalla. Kuten Xiaomin tapauksessa, toisinaan se voi johtaa osakkeesta luopumiseen.
Vaikka pääsy maailman kaukaisimmille osakemarkkinoille on nykyisin helpompaa, ovat haasteet yritysten ymmärtämisessä yhä ennallaan.
