Puhkeaako uusi kupla pian? Onko pohja saavutettu? Vai onko nyt oikea aika ostaa? Kiinan pörsseissä heiluu ja mielipiteet vaihtelevat. Vain muutaman viikon aikana Kiinan osakemarkkinat ovat vuorotellen nousseet kohisten ja romahtaneet alas. Kaikki seuraavat nyt tarkoin viranomaisten liikkeitä, ja pienikin liikehdintä sysää pörssikurssit vauhtiin.
Synkät talousnäkymät ovat saaneet Kiinan hallituksen ryhtymään toimeen. Toiveet talouden piristymisestä koronapandemian päättymisen jälkeen ovat vaihtuneet pessimismiin.
Kiinan julkinen talous on velkainen, ja asuntokupla, jonka annettiin paisua vuosikymmenet , on puhjennut. Asuntojen hinnat ovat laskeneet vuodessa 10 %, ja tämän pelätään olevan vasta alkua asuntojen laskusuhdanteelle. Kiinteistöalan romahdus on heijastunut myös muille toimialoille ja maassa, jossa keskivertokansalainen on tyypillisesti kohdistanut noin 70 % säästöistään kiinteään omaisuuteen, kulutusinto on hiipunut.
Myös osakekurssit ovat Kiinassa kärsineet. Vuoden 2021 alusta alkanut ja vasta muutama kuukausi sitten tasaantunut alamäki vei Kiinan pörssit maailman heikommin suoriutuneiden joukkoon. Manner-Kiinassa CSI 300-vertailuindeksi kutistui lähes puoleen, ja Hongkongin Hang Seng -indeksi laski yli puolet.
Valtava sukellus
Kiinan kommunistisen puolueen johto on seurannut talouskehitystä huolestuneena. Syyskuun lopussa Pekingin hallitus ilmoitti useista kulutuksen ja investointien piristämiseen pyrkivistä toimenpiteistä.
Ensinnäkin Kiinan keskuspankki pumppasi miljardeja juaneja kiinalaiseen yhteiskuntaan laskemalla kiinalaispankkien korkoja ja tuomalla lisää rahaa osakemarkkinoille. Myös asuntosektori hyötyi asuntolainojen matalammasta korkotasosta. Myöhemmin politbyroon huippu ilmoitti lisäaloitteiden olevan tulossa. Tämä heijastui nopeasti Kiinan osakekursseihin: CSI 300 -indeksi nousi 35 %. Vauhti on sittemmin pysähtynyt odottamaan poliitikkojen lupaamia toimia.
Shanghain, Shenzhenin ja Hongkongin pörssit ovat useampaan otteeseen pudonneet. CSI 300 -indeksi on edelleen korkeampi kuin muutama kuukausi sitten, mutta nyt odotetaan, jatkaako Kiinan johto taloudellista elvytystä markkinoiden odottamassa mittakaavassa.
Markkinoiden odotukset ovat korkealla - talousmedia Bloombergin lokakuun puolivälissä analyytikoille ja sijoittajille tekemä kysely paljasti odotusten taloudellisesta elvytyksestä nousevan jopa 283 miljardin dollariin. Muut tiedotusvälineet ovat raportoineet jopa 1 400 miljardin odotuksista. Vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin aikana Kiinan hallitus esimerkiksi piti maan talouden käynnissä satsaamalla 564 miljardia dollaria yhteiskuntaan. Toistaiseksi Kiinan johto ei ole kommentoinut mahdollisen elvytyspaketin suuruutta. Sijoittajat ja analyytikot odottavatkin Kiinan johdon ilmoittavan uusista toimista lokakuun lopussa järjestettävässä kokouksessaan.
Bruttokansantuotteen kaksinkertaistuminen
Kiinassa pelätään nyt myös vuoden 2015 osakemarkkinoiden romahduksen toistumista. 2015 hallituksen poliittiset lupaukset saivat miljoonat kiinalaiset sijoittamaan ja monet ottivat paljon lainaa kurssinoususta hyötyäkseen. CSI 300 -indeksin arvo yli kaksinkertaistui alle seitsemässä kuukaudessa, mutta sen jälkeinen lasku oli raju. Paniikkimyynnit johtivat muutamassa kuukaudessa viiden biljoonan dollarin markkina-arvon menetykseen. Monet kiinalaiset näkivät säästöjensä katovan.
Tämän jälkeen Kiinan johtavat osakeindeksit ovat jääneet kauas Yhdysvaltain S&P 500 -indeksistä. Lisäksi valtava romahdus oli arvovallan menetys Kiinan johdolle ja osoitti koko maailmalle maan rahoitusjärjestelmän valtavat haasteet.
Useimmat analyytikot uskovat romahduksen riskin olevan nykyään rajallisempi ja että viranomaiset seuraavat markkinoita tarkemmin. Markkinoilla on myös enemmän institutionaalisia sijoittajia kuin vuonna 2015, jolloin paniikki kumuloitui lähinnä yksityissijoittajien kaupoista. Osa analyytikoista myös kyseenalaistaa taloustukipakettien käytön Kiinan talouden kääntämisessä ja uskoo aikojen, jolloin maan talous saavutti kaksinumeroisen kasvuvauhdin vuosittain, olevan ohi.
Tähän on useita syitä.
Yksi tärkeä tekijä on väestön väheneminen, ja hidas kasvu on maailmanlaajuinen standardi maissa, joissa työvoima vähenee. Kiinan taloudelliset vaikeudet johtuvat kuitenkin pääosin sen kasvustrategian vaikeuksista, sanoo ekonomisti Logan Wright The China Leadership Monitor -lehden analyysissä. Rakennus- ja infrastruktuuri-investoinneissa, jotka aikoinaan auttoivat muuttamaan Kiinan maatalousyhteisöstä maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, ei yksinkertaisesti ole enää riitä tehoa.
Niin kauan kuin Kiina asettaa erittäin korkeita kasvutavoitteita, taloutta on vaikea kääntää kestävämpään suuntaan, Wright uskoo. Analyysissään ”China's Economy Has Peaked. Can Beijing Redefine its Goals?” Hän pitää epärealistisena, että kommunistinen puolue pystyisi saavuttamaan nykyiset taloudelliset tavoitteensa. Nykytavoitteiden saavuttaminen merkitsisi mm. maan vuoden 2020 bruttokansantuotteen tuplaamista 2035 mennessä. Kiinan virallisten kasvulukujen uskottavuuteen suhtaudutaan jo laajalti skeptisesti. " Poliittisesti motivoituun ja epärealistiseen narratiiviin tarkertumisen sijaan Peking voisi onnistuisi paremmin muuttamaan Kiinan nykyistä talous tilannetta sen haasteet tunnustamalla. ", Wright toteaa.
Tämän artikkelin on julkaissut Nordea Funds. Artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.
