Yhtiökokous on osakeyhtiön korkein päättävä elin ja osakkeenomistajalle tärkein mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Yritysmaailmassa yhtiökokous edustaa osakkeenomistajia, sillä kaikki omistajat, omistettujen osakkeiden lukumäärästä riippumatta, ovat tervetulleita kokoukseen ja voivat esittää kysymyksiä suoraan hallitukselle ja konsernijohdolle. Osakkeenomistajien vuotuinen kokous on siksi tärkeä osa yrityksen toimintaa ja valvontaa. Kokous tarjoaa kaikille osakkeenomistajille foorumin yrityksen suorituskyvystä keskustelemiselle, tärkeiden päätösten tekemiselle ja äänioikeuden käyttämiselle.
Katarina Hammar
Head of Investment Stewardship, Nordea Asset Manangement
Kahdenlaisia yhtiökokouksia
Yhtiökokouksia on kahdenlaisia: varsinainen yhtiökokous ja ylimääräinen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kaikissa osakeyhtiöissä, ja kokouksessa on käsiteltävä ja päätettävä tietyt osakeyhtiölaissa määritellyt asiat.
Ylimääräisiä yhtiökokouksia käytetään pääasiassa vuoden aikana kahden varsinaisen kokouksen välillä ilmenevien osakkeenomistajien päätöstä vaativien kiireellisten asioiden ratkaisemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi osakeannit tai yhtiön hallituksen täydennysvaalit.
Yhtiökokouksen päätehtävät
- Taloudellinen katsaus: Kokous tarkastaa ja hyväksyy yrityksen taloudelliset raportit ja varmistaa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden.
- Hallituksen jäsenten nimittäminen: Osakkeenomistajat valitsevat tai uudelleenvalitsevat hallituksen jäsenet, mikä vaikuttaa tapaan, jolla yritystä johdetaan.
- Tilintarkastajan valinta: Kokous nimittää yritykselle ulkoiset tilintarkastajat, mikä ylläpitää yrityksen taloutta.
- Osingonjakopäätökset: Osakkeenomistajat voivat äänestää voitonjaosta, mikä vaikuttaa suoraan heidän sijoitukselleen saamaan tuottoon.
- Tärkeät liiketoimintapäätökset: Merkittävät muutokset, kuten fuusiot, yritysostot tai merkittävät omaisuuden myynnit, vaativat usein osakkeenomistajien hyväksynnän.
- Johdon palkkiot: Monissa yrityksissä osakkeenomistajat voivat äänestää johdon palkitsemisesta, käytäntöä kutsutaan termillä "say on pay".
Yhtiökokouskausi nyt täydessä vauhdissa
Yhtiöiden on pidettävä varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa kunkin tilikauden päättymisestä. Tämän vuoksi useimmat kokoukset pidetään keväällä, yleensä toukokuun puoliväliin tai loppuun mennessä. Olemme siis parhaillaan keskellä yhtiökokouskautta.
Nordeassa työskentelee yritysten hallintotapaan erikoistunut tiimi, joka varmistaa, että äänestämme mahdollisimman monessa rahastoihimme valittujen yhtiöiden yhtiökokouksista. Istumme myös usean yrityksen nimitystoimikunnassa arvioidaksemme yritysten hallituksen kokoonpanoa ja ehdottaaksemme uusia jäseniä hallitukseen.
"Pyrimme käyttämään äänioikeuttamme kaikkien Nordean rahastojen osakesijoitusten osalta. Viime vuonna äänestimme yli 95 prosentissa Nordea rahastoissa olevista yhtiöistä, eli yhteensä yli 3 700:ssa yhtiökokouksessa", sanoo Katarina Hammar, Nordean Investment Stewardship -tiimin vetäjä ja omistajaohjauksen asiantuntija.
Yhtiökokous tarjoaa osakkeenomistajille mahdollisuuden ymmärtää yrityksen strategista suuntaa ja vaikuttaa siihen. Nordean ensisijainen tehtävä rahastojen tarjoajana on tuottaa mahdollisimman hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä kaikille Nordean rahastoasiakkaille. Tässä omistajaohjaustyöllä on tärkeä rooli.
"Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat vaikuttavat yhtiön tulevaisuuden suuntaan ja sen mahdollisuuksiin luoda arvoa osakkeenomistajille. Siksi omistajaohjaus meille tärkeä työkalu", sanoo Katarina Hammar.
Yhtiökokoukset elävät ajassa
Viime vuosina yhtiökokoukset ovat muuttuneet. COVID-19-pandemia esimerkiksi nopeutti verkkokokouksiin siirtymistä, mikä helpottaa osakkeenomistajien mahdollisuutta osallistua niihin. Nykyisin yleisintä on pitää kokoukset hybridisti, jolloin osakkeenomistajat voivat valita, osallistuvatko he kokoukseen paikan päällä vai verkossa.
Viime vuosina yhtiökokouksissa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin kysymyksiin (ESG).
"Olemme useaan otteeseen tehneet yhtiökokouksissa osakkeenomistajana ehdotuksia ESG-työn parantamiseksi yhtiöissä. Näin saamme puutteille näkyvyyttä ja kantamme osakkeenomistajana kuulluksi. Ehdotukset on myös liitettävä kokouksen pöytäkirjaan", sanoo Katarina Hammar.
Tämän vuoden yhtiökokouksissa aktivismia
Tämän vuoden yhtiökokouskautta on leimannut keskustelu hallituspalkkioiden tasosta sekä aktivismi. Kansainväliseen tasoon verrattuna liian matalat hallituspalkkiot voivat osoittautua haasteeksi pätevien uusien jäsenten rekrytoinnissa. Aktivistit taas ovat hyödyntäneet yhtiökokouksia mielenosoituksiin ja kritisoineet yritysten toimintatapoja esimerkiksi ilmastokysymyksissä.
Jos protestit häiritsevät yhtiökokouksen pitämistä tai niitä pidetään turvallisuusriskinä, on vaarana, että yhtiökokouksia pidetään jatkossa vain verkossa.
"Toivon, että kokousta häiritsevä vaikuttaminen on ohimenevä trendi. Uskomme avoimeen vuoropuheluun ja siihen, että meillä osakkeenomistajilla on sen avulla aito mahdollisuus ohjata yrityksiä paremmalle polulle", päättää Katarina Hammar.
