Naissalkunhoitajia etsimässä

Pohjoismaita pidetään kansainvälisesti edistyksellisinä tasa-arvon mallimaina, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on esimerkillisellä tasolla. Suomen rahoitusalalla tasa-arvo vaikuttaakin tilastojen mukaan olevan hyvällä tolalla.

Rahoitusala on Suomessa perinteisesti ollut suorittavalla tasolla naisvaltainen ala. Vuonna 2020 kolme neljästä suorittavan portaan työntekijästä rahoitusalalla oli naisia. Johtotasolla naisia oli runsaat 40 % ja esimiehissäkin noin 50 %¹.

Vaikka kokonaistilanne näyttää tilastojen valossa hyvältä, on rahoitusalalla kuitenkin vielä miesvaltaisia alueita. Esimerkiksi rahastojen salkunhoidossa sukupuolijakauma on hyvin miespainotteinen.

Valtaosa pohjoismaisten rahastojen salkunhoitajista on miehiä

Morningstarin toimittaja Johanna Englundh on kerännyt tilastoja Pohjoismaihin rekisteröityjen rahastojen salkunhoitajatiimien sukupuolijakaumasta. Morningstar on maailman johtava puolueetonta ja vertailukelpoista rahastotietoa julkaiseva yhtiö.

Morningstarin tilastojen mukaan 77,25 % kaikista pohjoismaisten rahastojen salkunhoitajatiimeistä koostuu yksinomaan miehistä. Luvut ovat samankaltaisia kaikissa Pohjoismaissa: miesten hoitamia rahastoja on 76–79 % ja naisten hoitamia rahastoja on 1–9 % maasta riippuen.

Eniten miesten hoitamia rahastoja löytyy Suomesta, jossa 79 % rahastoista on miestiimien hoitamia. Naistiimien hoitamia rahastoja löytyy puolestaan eniten Ruotsista, jossa 9 % rahastoista on naisten hoidossa. Maiden välisistä eroista huolimatta naissalkunhoitajien määrä on alhainen kaikissa Pohjoismaissa. Salkunhoito on siis hyvin miehinen ammatti läpi Pohjoismaiden.

Ei eroavaisuuksia nais- ja miessalkunhoitajien kyvykkyydessä

Englundh kertoo, että Morningstar on tutkinut alan miesvaltaisuutta muilla markkinoilla ja sukupuolijakauma on hyvin miespainotteinen myös maailmanlaajuisesti. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, selittääkö miesten parempi sijoitusmenestys alan miesvaltaisuutta.

Huomattavia eroavaisuuksia mies- ja naissalkunhoitajien välisessä sijoitusmenestyksessä ei kuitenkaan ole löydetty. Naissalkunhoitajien rahastot ovat pärjänneet yhtä hyvin kuin miessalkunhoitajien rahastot.

”Tutkimusten tulosten perusteella ei ole lainkaan syytä ajatella, että naissalkunhoitajien puutteellinen kyvykkyys selittäisi alan miesvaltaisuutta.” painottaa Englundh. Päinvastoin, tutkimuksen mukaan naissalkunhoitajat suoriutuivat tietyissä kategorioissa hieman paremmin kuin miehet ja on viitteitä siitä, että ala voisi hyötyä useammista naissalkunhoitajista.

Englundh uskookin, että monipuolisemmat taustat voivat olla hyödyksi salkunhoidossa. Hän pitää monimuotoisuutta tärkeänä globaalien markkinoiden tulevaisuuden kehityksen ymmärtämisessä.

Monimuotoisuus on kantava voima yrityksissä

Audhild Aabø toimii Nordean Tasa-arvorahaston salkunhoitajana yhdessä Julie Bechin kanssa. Tasa-arvorahasto sijoittaa kansainvälisille osakemarkkinoille yrityksiin, jotka työskentelevät aktiivisesti monimuotoisuuteen ja inkluusioon liittyvien asioiden parissa.

Rahaston sijoitusstrategia on tuottanut erinomaisia tuloksia viimeisen viiden vuoden aikana, kun rahasto-osuuden arvo on yli kaksinkertaistunut. Rahaston menestystä selittävät tutkimukset, joissa on todettu yritysten monimuotoisuuden korreloivan taloudellisten tuloksien kanssa. Aabø kertoo, että monimuotoisuuteen ja inkluusioon panostavien yritysten menestyksen taustalla on useita syitä, jotka ovat kiinteästi liitoksissa toisiinsa.

Hänen mukaansa tutkimuksissa korrelaatiota selittäviksi tekijöiksi nousevat erityisesti yrityksen asiakaslähtöisyys ja kyky innovoida. Yritysten on oltava riittävän monimuotoisia kaikilla tasoilla, ja jotta ne pystyisivät hyödyntämään työvoimansa monimuotoista lahjakkuutta, on yrityskulttuurin oltava myös inklusiivinen.

”Monimuotoisuus yhdistettynä inklusiiviseen yrityskulttuuriin luo ilmapiirin, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja tuovat omat näkemyksensä esiin. Näin yritykset voivat välttää ryhmäajattelua ja kapeakatseisuutta, joka puolestaan parantaa yrityksen päätöksentekoprosessia”, tiivistää Aabø.

Monimuotoisuus ja inklusiivinen kulttuuri siis parantavat erilaisten näkökulmien esiin tulemista ja eri ryhmien välistä yhteistyötä. Nämä vaikutukset puolestaan voivat heijastua yrityksen taloudellisiin tuloksiin ja osakkeen arvon kehitykseen.

Lisää monimuotoisuutta myös salkunhoitajien joukkoon?

Mutta pätevätkö Tasa-arvorahaston sijoituspäätöksissään soveltamat opit myös salkunhoitajiin? Olisiko monipuolisemmista taustoista ja naisten suuremmasta läsnäolosta hyötyä salkunhoidossa?

”Monimuotoisuus on tärkeää yritysmaailmassa, joten sanoisin, että se pätee myös salkunhoitajiin”, Aabø toteaa. Hän uskoo, että monimuotoisuus on tärkeää, jotta keskustelu ei olisi liian yksipuolista ja että erilaiset näkökulmat saisivat jalansijaa sijoituspäätösten tekemisessä.

Aabø ajattelee, että salkunhoitajien monimuotoisuuden lisäämisen tulisi alkaa yliopistoista. Hän havainnoi, että epätasainen sukupuolijakauma juontaa juurensa yliopistoaikaisiin kurssivalintoihin – nuoret miehet valitsevat useammin rahoitukseen liittyviä pääaineita.

Vahvana elää myös vaikutelma siitä, että rahoitusalan ammattilaiset ovat ylityöllistettyjä ja että alalla olisi vaikeaa yhdistää perhe-elämää ja työtä. Todellisuus ei kuitenkaan aina vastaa ennakkoluuloja: ”Minun on täysin mahdollista ylläpitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja uskon, että näin on myös laajemminkin alalla”, Aabø kertoo.

Ratkaisu olisi siis lisätä naisten kiinnostusta rahoitusta kohtaan jo opiskeluaikoina ja murtaa vanhentuneita ennakkoluuloja finanssialasta. Alan miesvaltaisuudesta huolimatta Aabølla itsellään on vain positiivista sanottavaa alastaan. Hän kannustaakin nuoria hakeutumaan alalle, jos se heitä kiinnostaa: ”Tämä työ ei ole koskaan yksitoikkoista tai tylsää. Työ on haastavaa, mutta samalla hyvin hauskaa”.

Tämän markkinointimateriaalin on laatinut Nordea Funds Oy. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot eivät ole sijoitusneuvontaa, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä eikä niitä tule pitää sijoitussuosituksena. Artikkelissa olevat arviot, luvut tai tiedot eivät ole täydellisiä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Keskustele sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahastosäästämiseen kuuluu riskejä ja sijoitettujen varojen arvo saattaa nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Rahastojen historialliset tuotot eivät ole tae tulevista tuotoista. Rahaston tulevat tuotot riippuvat mm. markkinan kehityksestä, salkunhoitajan taidoista, rahaston riskiprofiilista, rahaston kuluista, valuuttakurssien vaihteluista sekä verotuksesta.

Sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoasiakirjaan ennen rahastomerkinnän tekemistä. Rahastojen säännöt, avaintietoasiakirjat ja muun lakisääteisen materiaalin löydät osoitteesta nordeafunds.com/fi/rahastot.

Nordea Tasa-arvorahastoa hallinnoi Nordea Investment Funds S.A.