Tiimi ammattilaisia valvoo yritysten vastuullisuutta puolestasi

Uuden hiilivoimalan rakentaminen Vietnamiin saattaa kuulostaa melko huonolta idealta.

Siitä huolimatta eteläkorealaiset yhtiöt Korea Electric Power ja Samsung C&T sekä japanilainen Mitsubishi lähtivät mukaan rakentamaan uutta Vung Ang -hiilivoimalaa. Polttoaineenaan hiiltä käyttävä Vung Ang 2 rakennetaan jo toiminnassa olevan voimalan yhteyteen. Nordean johtama kansainvälinen sijoittajaryhmä yritti kuitenkin saada yhtiöt perumaan päätöksensä.

– Selitimme heille, ettei uuden voimalan rakentaminen ole järkevää aikana, jolloin koko maailma pyrkii luopumaan hiilivoimasta, Nordean vastuullisen sijoittamisen tiimin vetäjä Eric Pedersen sanoo.

Tiimi valvoo että, Nordean rahastojen sijoituskohteena olevat yhtiöt ottavat huomioon ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat. Usein tiimi ottaa yhteyttä yhtiön johtoon ja pyrkii ohjaamaan yhtiötä vastuullisempaan suuntaan. Yhdistämällä voimansa muiden sijoittajien kanssa Nordea pystyy lisäämään painetta yhtiötä kohtaan. Vung Angin tapauksessa 25 sijoittajan ryhmällä oli hoidossaan varallisuutta yhteensä noin 4 800 miljardin euron edestä.

– Otimme yhteyttä korealaisiin ja japanilaisiin pankkeihin, jotka olivat myöntäneet Vung Ang 2:lle rahoitusta sekä rakennusyrityksiin, jotka rakentaisivat laitoksen ja pyörittäisivät sitä, Pedersen toteaa.

Vaikuttamisyritykset eivät saaneet yhtiöitä pyörtämään päätöstään, mutta vuoropuhelulla oli kuitenkin positiivinen ilmastovaikutus.

– Valitettavasti Japani ja Vietnam allekirjoittivat sopimuksen kaikesta huolimatta, mutta saimme Mitsubishin ja Samsungin lupaamaan, että Vung Ang 2 on viimeinen hiilivoimala, jossa ne ovat mukana. Se on melko suuri saavutus, Pedersen kommentoi.

Hän huomauttaa lisäksi, että Etelä-Korean parlamentti käytti tätä sitoumusta argumenttina keskustellessaan siitä, miten maa voisi vähentää hiilidioksidipäästöjään uuden ilmastolain nojalla.

– Parlamentti ymmärsi, että ulkomaalaiset sijoittajat vaativat muutosta.

Normien rikkominen johtaa vuoropuheluun

Yleensä Nordea aloittaa vuoropuhelun jostakin alla kuvatusta kolmesta syystä. Ensinnäkin analyytikot ja salkunhoitajat voivat huomata, että vuoropuhelulle on tarvetta, kun he tarkastelevat yhtiötä sijoitusnäkökulmasta. Tällöin he huomaavat, että Nordea voi auttaa yhtiötä nostamaan ESG-luokitustaan. Tämän seurauksena ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat voivat saada suuremman painoarvon yhtiön liiketoimintamallissa.

– Toinen syy aloittaa vuoropuhelu on, jos yhtiö rikkoo hyvään hallintotapaan liittyviä sääntöjä tai normeja, tiimin aktiivisen omistajuuden osastolla työskentelevä Arvinder Tiwana kertoo.

Esimerkkinä tällaisesta vuoropuhelusta on brasilialainen naudanlihavalmistaja GBS, jolle Nordea asetti jyrkimmän sanktionsa.

– Yhtiön toiminta oli monen vuoden aikana aiheuttanut useita ikäviä tapauksia. Päätimme aloittaa yhtiön kanssa vuoropuhelun, joka osoittautui pitkäksi. Samaan aikaan uusia ihmisoikeusrikkomuksia ja metsäpaloja Amazonin sademetsässä tuli ilmi. Lopulta vastuullisen sijoittamisen toimikuntamme päätti sulkea yhtiön pois Nordean rahastoista, Arvinder Tiwana sanoo.

Hän kertoo, että tiimi lukee tapauksista usein lehdistä ja saa tietoa myös paikalliselta medialta. Sen lisäksi Nordea tekee yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, jotka laativat raportteja muun muassa ilmasto- ja ympäristöasioista, työolosuhteista sekä ihmisoikeusrikkomuksista.

– Hyödynnämme myös esimerkiksi yhtiöiden kuten ISS ESG:n, MSCI:n ja Bloomberg Alertsin tuottamia tietoja yrityksistä. Teemme tätä kuitenkin lähinnä taustatyönä.

Temaattisilla aloitteilla on suurin vaikutus

Vuoropuhelu voidaan aloittaa myös niin kutsutuista temaattisista syistä. Tällä tarkoitetaan, että Nordea yhdessä muiden sijoittajien kanssa yrittää ohjata kokonaisia sektoreita tai yhtiöryhmiä toimimaan vastuullisemmin. Näitä sitoumuksia on Eric Pedersenin mukaan yleensä helpointa hallita.

– Prosessin lopputulos on helposti nähtävissä, sillä esitämme samat kysymykset usealle yhtiölle. Sen jälkeen tarkastamme listoiltamme, mitkä yhtiöt haluavat keskustella kanssamme, mitkä lupaavat toimia vastuullisemmin ja mitkä oikeasti toimivat niin. Vuoropuhelumme yksittäisen yhtiön kanssa ei ole yhtä konkreettista. Saatamme esittää tiettyjä yhtiötä koskevia kysymyksiä, jolloin selkeän tavoitteen asettaminen on vaikeampaa. Tällöin meillä on lähinnä tunne siitä, meneekö vuoropuhelu oikeaan suuntaan vai ei, Pedersen kuvaa.

Vastuullisen sijoittamisen tiimin vetäjä kertoo, että Nordea saavutti hyviä tuloksia osallistumalla aloitteeseen, jossa pyrittiin vaikuttamaan lääkeyhtiöiden intialaisten alihankkijoiden toimintaan. Ongelmana oli, että monien näiden toiminnan vuoksi suuri määrä antibiootteja päätyi Intian jokiin.

Jatkossa alihankkijoiden toimintaan pyritään vaikuttamaan myös niin, että ne osallistuisivat moniresistenttien bakteerien leviämisen estämiseen.

Kuvassa näkyvät Nordea Asset Managementin vuonna 2021 käymät 1 033 vuoropuhelua yhtiöiden kanssa jaettuna teemoittain Ympäristö (E), Yhteiskuntavastuu (S) ja Hallintotapa (G). Temaattisia vaikuttamisprosesseja oli 724, joihin Nordea osallistui yhteistyössä muiden sijoittajien ja järjestöjen kanssa. Näistä Nordealla oli päävastuu yhteensä 77 tapauksessa.

Yli puolet (52 prosenttia) Nordea Asset Managementin hallinnoiman osakevarallisuuden arvosta on sijoitustuotteissa, joiden osana ovat erilaiset Nordean vetämät vuoropuhelut. SASB on lyhenne sanoista Sustainability Accounting Standards Board, joka on voittoa tavoittelematon järjestö. CA100+ tarkoittaa sijoittajien vetämää Climate Action 100+ -hanketta, ja CHRB on lyhenne sanoista Corporate Human Rights Benchmark.

Lähde: Responsible Investments Report 2021, Nordea Asset Management

Verkkotapaamiset helpottavat vuoropuheluja kansainvälisten yhtiöiden kanssa

Vuoropuhelujen aikana tiimi on tiiviisti yhteydessä yhtiön johtoon. Koronapandemian jälkeenkin yhteydenotto tapahtuu yhä useammin verkkotapaamisena, jolloin keskustelu sujuu helposti eri mantereiden välillä. Tämä on tavallista etenkin temaattisissa aloitteissa, joihin osallistuu useita sijoittajia.

Esimerkkinä tästä on Climate Action 100+ -hanke. Siinä Nordea on yhdessä muiden sijoittajien kanssa valinnut 170 yhtiön joukosta 30 hiilidioksidipäästöiltään suurinta yhtiötä. Sijoittajat jakavat nämä yhtiöt keskenään niin, että jokainen saa johtoroolin yksittäisistä yhtiöistä. Valinta voi kohdistua esimerkiksi yhtiöön, johon sijoittaja on sijoittanut paljon tai jonka kanssa sillä on hyvät suhteet.

Nordealla on päävastuu 6–7 yhtiöstä, joihin kuuluvat muun muassa Volvo ja brasilialainen öljy-yhtiö Petrobras. Äskettäin vastuullisen sijoittamisen tiimi osallistui yhdessä muiden sijoittajien kanssa verkkotapaamiseen, jonka aiheena oli nimenomaan Petrobras.

– Nordea johtaa tapaamista, ja muut sijoittajat kuuntelevat. Sanomamme saa lisää painoarvoa, kun mukana on varainhoitajia, jotka hallinnoivat yhteensä tuhansien miljardien eurojen edestä varallisuutta, Arvinder Tiwana sanoo.

Tapaamisia järjestetään yleensä kolme tai neljä vuodessa, ja tärkein henkilö näissä on yhtiön ilmastoasioista vastaava johtaja. Välillä tapaamisiin osallistuu myös hallituksen jäseniä ja toimitusjohtaja.

Vaikuttamistyö on pitkäaikaista, sillä kestää kauan ennen kuin yhtiö saa esimerkiksi ympäristöön liittyvät tekijät ja uudet ilmastostandardit osaksi liiketoimintastrategiaansa ja raportointiansa. Tulokset voivat kuitenkin olla varsin huomattavia.

Esimerkiksi 80 prosenttia niistä 30 yhtiöstä, jotka ovat mukana Climate Action 100+ -hankkeessa, ovat alkaneet raportoida ilmastotyöstään niin kutsuttujen TCFD-standardien mukaisesti (Task Force on Climate-related Financial Disclosure).

– Osa yhtiöistä kiitti meitä siitä, että lisäsimme niiden tietoisuutta standardeista. He eivät tienneet, mitä mahdollisuuksia oli tarjolla, mutta nyt työ on täydessä vauhdissa, Eric Pedersen sanoo.

Yritysvierailujen tavoitteena on tarkastella toimintaa ja rakentaa luottamusta

Verkkotapaamiset ovat korvanneet suuren osan fyysisistä tapaamisista, mutta edelleen tiiminjäsenet matkustavat silloin tällöin tarkastamaan kohteita paikan päälle. Vierailuilla on kuitenkin muitakin tavoitteita kuin pelkkä tarkastus, Eric Pedersen selittää.

– Haluamme esimerkiksi tarkastaa tehtaiden työolosuhteet varmistaaksemme, että samalla kun yhtiö on sitoutunut vastuullisuuteen, se ei salaa kaada kemikaaleja jokeen. Kyse on kuitenkin myös suhteiden luomisesta ja luottamuksesta. Tällöin yhtiöön on helpompi vaikuttaa, Pedersen avaa.

Se oli esimerkiksi yksi ESG-analyytikko Katarzyna Salacinskan syistä vierailla ruotsalaisen metsä- ja teollisuuskonsernin Holmenin sijoittajasuhdepäivillä toukokuussa. Hän tapasi johtoa myös erikseen ja sai näistä tapaamisista vaikutelman, joka ei olisi käynyt ilmi vain raportteja lukemalla.

– Minulla oli mahtava tilaisuus tavata johtoa henkilökohtaisesti ja tutustua Holmenin yrityskulttuuriin. Näin, miten johtoryhmän jäsenet keskustelivat sekä toistensa että sijoittajien kanssa. Taitava johtaminen, rehellisyys ja motivaatio ovat merkittävässä asemassa vastuullisten toimintatapojen käyttöönotossa, Salacinska sanoo.