Onko korkojen nousu vain huono uutinen korkosijoittajalle? Ei, sillä nousu vaikuttaa erityyppisiin korkosijoituksiin eri tavoin. Väliä on myös sillä, tarkasteleeko vaikutuksia lyhyellä vai pitkällä aikavälillä ja mikä korkomarkkinoiden tilanne on sijoitushetkellä.
Alkuun on ehkä tarpeen kerrata tärkein korkojen kehitykseen ja korkosijoitusten arvoon liittyvä perusasia.
Korkotaso vaikuttaa arvoon käänteisesti
Kun korot nousevat, jo omistetun korkosijoituksen arvo laskee, koska uuden sijoituksen voi tuolloin tehdä korkeammalla korolla eli tuotolla. Korkojen laskiessa jo omistetun sijoituksen arvo taas nousee, sillä uudelle sijoitukselle saa jatkossa matalamman koron.
Korkosijoitusten ja -rahastojen herkkyyttä korkojen muutokselle mitataan modifioidulla duraatiolla. Se kertoo, miten sijoituksen arvo kehittyy, jos korkotaso yhtäkkiä muuttuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Jos esimerkiksi korkorahaston modifioitu duraatio on vaikkapa 5, laskee rahaston arvo 5 %, jos korot nousevat äkillisesti yhdellä prosenttiyksiköllä. Korkojen laskiessa prosenttiyksikön, rahaston arvo vastaavasti nousee 5 %.
Korkosijoittajan on erittäin tärkeää muistaa, että jos hänen sijoitushorisonttinsa on pidempi kuin rahaston duraatio, korkojen nousu on hänelle hyödyksi. Tällöin hän pääsee nauttimaan korkeammista koroista riittävän pitkään, että ne enemmän kuin kattavat korkojen nousun aluksi aiheuttaman arvon laskun.
Korkomuutosten vaikutukset korkorahastoissa
Markkinoilta löytyy monenlaisia korkosijoituksia ja -rahastoja ja se, miten korkotason muutos vaikuttaa korkorahastoon, voi vaihdella. Seuraavassa käydään läpi, miten muutokset voivat tyypillisesti vaikuttaa esimerkiksi Nordean erilaisiin korkorahastoihin. Jälkimmäisessä osiossa arvioidaan korkorahastojen tuottonäkymiä vallitsevassa tilanteessa.
Lyhyen koron rahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon on suhteellisen pieni
- Sijoituksia yleensä myös vaihtuvakorkoisiin joukkolainoihin, jolloin tuottoon vaikuttavat enemmän lyhyiden (esim. euriborit) kuin pitkien korkojen (esim. pitkät valtionlainat) kehitys.
+ Vaihtuvakorkoisten sijoitusten ansiosta pääset nopeasti hyötymään jo nousseista koroista, eli pitkällä aikavälillä tuotto paranee, tosin hieman korkojen nousua hitaammin.
Lyhyen koron rahastoja ovat mm. Nordea Korko, Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond.
Pitkän koron rahastot
Valtionlainarahastot
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon tyypillisesti suuri (modifioitu duraatio korkea)
- Sijoitukset usein kiinteäkorkoisia ja toisinaan vasta vuosikymmenten päästä erääntyviä.
+ Osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat usein etsivät turvallisempaa kohdetta, mikä nostaa valtionlainojen arvoa. Valtionlainat tarjoavat siten hajautusta ja suojaa osakesijoittajan salkkuun.
Valtionlainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Obligaatio.
Sijoitustuotejohtaja Miia Hukari, Nordea
Yrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat sekä korkoriskistä että yrityksen luottoriskistä; riskistä, että yritys ei maksa liikkeeseen laskemaansa lainaa takaisin sijoittajille
- Korkomuutosten vaikutus rahaston arvoon usein valtionlainoja pienempi lyhyempien laina-aikojen (tyypillisesti 5–8 vuotta) vuoksi
- Luottoriski: Mitä korkeampi yrityksen luottokelpoisuus on, sitä pienempi on sen luottoriski, ja sitä matalampaa korkoa yritys joutuu sijoittajalle lainastaan maksamaan.
+ Jos korkotaso nousee, koska inflaatio kiihtyy, koettaa yritys nostaa tuotteidensa hintoja kustannusten mukaisesti. Jos tässä onnistutaan, ei inflaation nousu vaikuta yrityksen näkymiin eikä sen lainalle maksettavaan luottoriskilisään. Jos korkotasoa nostaa puolestaan voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityksen lainasta maksettava luottoriskilisä pienenevät.
Yrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Corporate Bond, Nordea 1 - US Corporate Bond
Riskiyrityslainarahastot
- Tuotto ja riski muodostuvat valtaosin yritysten luottoriskistä, pienemmässä määrin korkoriskistä
- Arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osakkeisiin kuten yrityksen tulosnäkymät, maksukyky ja konkurssiriski sekä lisäksi konkurssipesästä saatavien varojen arvo
- Kehitys mukailee ennemmin osakemarkkinoita kuin valtionlainamarkkinoita.
+ Riskiyrityslainat ovat usein muita yrityslainoja lyhyempiä, noin 4–6 vuoden mittaisia, jolloin niiden korkoriski on muita yrityslainoja pienempi. Jos korkotaso nousee inflaation noustessa, riippuvat yritysten näkymät siitä, miten ne saavat siirrettyä nousseet tuotanto- ja velanhoitokustannukset tuotteidensa hintoihin. Jos taas korkotasoa nostaa voimakas talouskasvu, yritysten konkurssiriski ja sitä kautta yrityskohtainen luottoriski pienenee, mikä hillitsee entisestään yrityslainan arvon laskua.
Riskiyrityslainarahastoja ovat mm. Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea Yrityslaina Plus
Korkomarkkinat 2026: Geopoliittiset riskit nostavat tuottoja
Joukkolainamarkkinoilla vuosi on käynnistynyt korkojen nousulla. Lähi-idän konfliktin seurauksena energian hinnat ovat nousseet ja inflaatio-odotukset kohonneet, mikä on heijastunut myös korkotasoon laajasti. Euroalueella Saksan kymmenen vuoden valtionlainan korko on noussut kolmeen prosenttiin, korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2011. Keväällä geopoliittinen epävarmuus on jatkunut, ja energian kallistuminen on pitänyt odotukset keskuspankkien rahapolitiikasta aiempaa kireämpänä.
Korkojen nousu on painanut joukkolainojen hintoja, mutta vastapainoksi korkosijoittajan tuotto-odotus on parantunut selvästi. Euroalueen valtionlainoista on tällä hetkellä mahdollista saada noin 3,5 prosentin vuotuinen tuotto. Vaikka kohoava inflaatio voi hetkellisesti heikentää korkosijoitusten reaalituottoa, tarjoavat valtionlainat ennen kaikkea vakautta ja ennustettavaa kassavirtaa sijoitussalkkuun. Euroalueen rahamarkkinasijoituksille on tällä hetkellä tarjolla vähän yli 2 prosentin tuottoa.
Tuotto-odotukset paranevat
Tuotot ovat nousseet houkutteleviksi myös yrityslainamarkkinoilla. Euroalueen investment grade (turvallisina pidetyt lainat) -yrityslainat tarjoavat noin 3,5–4,0 prosentin tuoton, ja yhdysvaltalaisten yrityslainojen korot ovat valuuttakurssisuojattuna hyvin lähellä euroalueen tasoa. High yield -lainojen (roskalainat, eli korkean riskin lainat) juoksevat tuotot ovat euroalueella noin 6 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 7 prosenttia, mutta vastapainona myös sijoitusriski on selvästi korkeampi. Luottoriskimarginaalit (lisäkorko, jonka sijoittaja vaatii riskistä) ovat historiaan verrattuina matalia, ja high yield -lainojen maksuhäiriöiden ennustetaan pysyvän maltillisina. Energiakriisin mahdollinen pitkittyminen kasvattaisi kuitenkin myös maksuhäiriöriskejä.
Kokonaisuutena korkosijoittajan lähtökohdat ovat tällä hetkellä mielenkiintoiset. Alkuvuoden korkojen nousu on jopa parantanut tulevia tuottonäkymiä, ja nykyinen korkotaso tarjoaa kohtuullisen puskurin korkojen mahdollisia liikkeitä vastaan. Korkosijoituksissa sijoittajan kannattaa edelleen muistaa maltti ja riittävä hajautus, jotta riskit pysyvät hallinnassa epävarmassa talousympäristössä.
Aika päivittää suunnitelmiasi?
Varaa aika sijoitusneuvojalle
Nordea Korko, Nordea Euro Obligaatio, Nordea Corporate Bond, Nordea Euro Yrityslaina Plus ja Nordea Yrityslaina Plus -rahastoja hallinnoi Nordea Funds Oy.
Nordea 1 - Low Duration European Covered Bond, Nordea 1 - US Corporate Bond, -rahastoja hallinnoi Nordea Investment Funds S.A., joka on Luxemburgiin rekisteröity rahastoyhtiö.
Tässä artikkelissa esitetyt eri maita, yhtiöitä ja/tai rahastoja koskevat näkemykset eivät ole Nordean antamia suosituksia. Keskustele aina sijoitusneuvojasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
